Egyptin väestö
Egyptin väestö on Afrikan toiseksi suurin, vuonna 2011 asukkaista oli yli 82 miljoonaa. Lähes koko väestö on keskittynyt Niilin rannoille (erityisesti Aleksandrian ja Kairon ympärille), Niilin suiston alueelle ja Suezin kanavalle. Noin 90 % väestöstä on islaminuskoista ja suurin osa lopuista on kristittyjä (pääasiassa kopteja).[1]
Egyptin väestö on erittäin homogeenista: vuoden 2006 väestönlaskennassa 99,6 % oli egyptiläisiä.[1] Etnisiä vähemmistöjä ovat pieni määrä beduiiniarabeja itäisellä ja läntisellä aavikolla sekä Siinain niemimaalla, berberiä puhuvat siwisit Siwan keitaalla sekä muinaiset nubialaiset yhdyskunnat Niilin varrella Egyptin eteläisimmässä osassa. Egyptissä asuu myös noin 90 000 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Ryhmä koostuu pääasiassa palestiinalaisista (joita oli 50 000 vuonna 2002) ja sudanilaisista pakolaisista. [2] Aikoinaan elinvoimainen urbaani Egyptin juutalaisyhteisö on käytännössä hävinnyt maastamuuton takia.[3]
Urbaani kulttuuri on Egyptissä voimakasta; vuonna 2010 43 % väestöstä asui kaupungeissa.[1] Myös perinteisest kylät ovat saamassa kaupunkimaisia piirteitä. Kairo ja etenkin sitä ympäröivät slummialueet kasvavat jatkuvasti. Kaupunkilaiset asuvat useimmiten vuokratuissa kerrostaloasunnoissa, ja vuokrasääntelyllä on pitkät perinteet.[3]
Antiikin ajasta lähtien, erityisesti ennen Ala- ja Ylä-Egyptin yhdistymistä, pohjoisafrikkalaiset ja välimerelliset vaikutteet ovat saapuneet maan pohjoisosiin kun taas eteläosan väestöllä on ollut paljon yhteistä nubialaisten ja etiopialaisten kanssa. Eroista huolimatta suuri enemmistö nykyisestä väestöstä on suhteellisen läheistä sukua keskenään ja muinaisten egyptiläisten jälkeläisiä. Egyptiläiset ovat myös puhuneet vain afroaasialaisia kieliä koko historiansa ajan aina muinaisesta Egyptistä arabiaan.lähde?
Egyptin arabisaatio oli kulttuurinen prosessi, joka alkoi islamin ja arabian kielen tuomisesta Egyptiin arabien valloitettua maan 600-luvulla. Seuraavina vuosisatoina maahan kehittyi sosiaalinen hierarkia, jossa islamiin kääntyneet egyptiläiset saivat mawalin tai "asiakkaiden" aseman hallitsevan arabieliitin näkökulmasta, kun taas kristityiksi jääneistä kopteista tuli dhimmejä. Arabivähemmistön etuoikeudet jatkuivat eri muodossa nykyaikaan asti maaseudulla, jossa beduiiniarabiheimojen jäänteet ovat asuneet yhdessä egyptiläisten maanviljelijöiden kanssa. lähde?
Fellah tarkoittaa suomeksi "tiilentekijää", "maanviljelijää", ja se on arabiankielinen sana Egyptin alkuperäiselle maalaisväestölle. Fellahit muodostavat 60 prosenttia maan väestöstä,[4] elävät yksinkertaista elämää savitiilitaloissa kuten esi-isänsäkin. Heidän osuutensa väestöstä oli paljon suurempi 1900-luvun alkupuolella, ennen muuttoliikettä kaupunkeihin. Vuonna 1927 antropologi Winifred Blackman, kirjan The Fellahin of Upper Egypt tekijä, suoritti etnografisia tutkimuksia Ylä-Egyptin maanviljelijöiden keskuudessa ja päätteli fellahien ja muinaisten egyptiläisten tapojen ja uskomusten välillä olevan paljon yhtäläisyyksiä.
Uskonnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Egyptiläiset ovat pääasiassa islaminuskoisia, noin 85 % väestöstä, ja suurin osa heistä on sunneja. Kristityt edustavat noin viittätoista prosenttia väkiluvusta, ja heistä suurin osa (9–18 %[5][6] väestöstä) on kopteja – loput 1 % [7] ovat muun muassa katolisia, kreikkalaisortodokseja, syyrialaisortodokseja ja armenialaisortodokseja, jotka asuvat pääasiassa Aleksandriassa ja Kairossa. Maassa on myös pieni, arviolta noin 300 hengen suuruinen juutalaisyhteisö. Perustuslain mukaan islam on Egyptin valtionuskonto, mutta perustuslaki takaa myös uskonnonvapauden. Käytännössä maan oikeusjärjestelmä tunnustaa kolme Abrahamilaista uskontoa: islamin, kristinuskon ja juutalaisuuden.[7]
Egyptissä on myös ateisteja ja agnostikkoja, mutta heidän määränsä on käytännössä tuntematon, sillä näiden näkökulmien avoin edistäminen saattaa johtaa oikeustoimiin. Vuonna 2000 avoimen ateistinen egyptiläinen kirjailija, joka puhui paikallisen ateistien asioita ajavan järjestön perustamisen puolesta, haastettiin oikeuteen islamin ja sen profeetan loukkaamisesta neljässä kirjassaan.[8]
Maan islamilainen enemmistösuuntaus, sunnalaisuuden koulukunta hanafilaisuus on järjestäytynyt valtion uskonnollisten asioiden ministeriön kautta (Wizaret Al-Awkaf). Al-Awkaf kontrolloi kaikkia moskeijoita ja muslimioppineita. Imaameita koulutetaan omissa ammattikouluissa ja Al-Azharin yliopistossa. Ministeriö kannattaa sunnalaisuutta ja sillä on komissioita, joilla on oikeus antaa fatwoja uskonnollisissa aiheissa.lähde?
Egyptissä on kaksi merkittävää uskonnollista instituutiota. Al-Azharin yliopisto (جامعة الأزهر) on vanhin islamilainen korkeakoulu (perustettu noin vuonna 970).[9] Egyptissä on myös vahva kristitty perintö Aleksandrian patriarkan johtaman koptilaisen kirkon kautta. Vuonna 1992 koptilaisella kirkolla oli Egyptissä yli 9 miljoonaa jäsentä, ja ulkomailla noin 1,2 miljoonaa.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Egypt The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ Palestinian refugees in Egypt (Arkistoitu – Internet Archive) Forced migration
- ↑ a b Egypt Countries and their cultures
- ↑ Suburban Emergency Management Project (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Imad Boles: Egypt - Persecution, Disappearing Christians of the Middle East (Certain Coptic circles, based on church statistics, put their percentage of the population at 18 percent) Middle East Quarterly. 2001. Middle East Forum. Viitattu 19.2.2011. (englanniksi)
- ↑ Barret, David B.: World Christian Encyclopedia: A Comparative Study of Churches and Religions in the Modern World, s. 2740. Oxford: Oxford University Press, 1982. ISBN 978-0195079630 (englanniksi)}
- ↑ a b Yhteiskunta, kulttuuri ja media 19.11.2009. Suomen suurlähetystö, Kairo. Arkistoitu 15.1.2010. Viitattu 5.12.2009.
- ↑ Limits to expression, Al-Ahram Weekly
- ↑ Al-Azhar University, Cairo (Arkistoitu – Internet Archive) Islam for today
- ↑ Encyclopedia Coptica coptic.net. (englanniksi)