Egyptiläisten jumalten pyhäkkö (Marathon)
Egyptiläisten jumalten pyhäkkö | |
---|---|
Egyptiläisten jumalten pyhäkön rauniot. |
|
Sijainti | Brexíza, Marathónas, Itä-Attika, Attika, Kreikka |
Koordinaatit | |
Rakennustyyppi | pyhäkkö |
Valmistumisvuosi | n. 160 |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Egyptiläisten jumalten pyhäkkö oli antiikin aikainen egyptiläisille jumalille omistettu pyhäkkö Itä-Attikassa Kreikassa lähellä Marathonia. Sen arkeologinen kohde sijaitsee nykyisessä Brexízassa Ágios Panteleímonaksen kylän ja Néa Mákrin kaupungin välillä.[1][2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Egyptiläisten jumalten pyhäkkö oli omistettu Serapikselle, Osirikselle, Isikselle ja Horukselle. Näiden kultti oli tullut Kreikkaan Egyptistä 300-luvulla eaa. Marathonin lähellä olleen pyhäkön rakennutti Herodes Atticus roomalaisella kaudella noin vuonna 160.[3] Hän oli kotoisin seudulta ja eli siellä jälleen vaimonsa kuoleman jälkeen.[1] Hänen kerrotaan harjoittaneen alueella filosofista toimintaa.[2]
Pyhäkön aluetta kaivoi ensimmäisenä ranskalainen Louis-François-Sébastien Fauvel vuonna 1789 etsiessään Ateenalaisten hautakumpua. Pyhäkön järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 2001–2008 arkeologi Ifigéneia Dekoulákoun johdolla.[4][5]
Rakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pyhäkkö sijaitsi Attikan itärannikolla Marathonin tasangon etelälaidalla noin 1,5 kilometriä etelään Ateenalaisten hautakummusta. Se oli rakennettu soiseen paikkaan, joka muistutti pientä saarta, ja tunnetaan nykyisin nimellä Mikró Élos, ”Pieni suo”.[1] Pyhäkkö jäljitteli tässä Tiburin Hadrianuksen huvilaan kuulunutta Serapeionia sekä alkuperäistä Serapeionia Egyptin Kanopoksessa.[3]
Pyhäkkokokonaisuuden koko oli noin 3 900 neliömetriä. Se koostui kahdesta muurin ympäröimästä pihasta. Toinen eli pääpiha oli lähes neliömäinen, ja sen jokaisella sivulla oli sisäänkäynti, jota reunusti kaksi patsasta ulkopuolella ja kaksi sisäpuolella. Kussakin patsasparissa toinen patsas oli faaraomainen Osiris ja toinen Isis, joka oli esitetty kreikkalaisena jumalattarena, yleensä Afroditena tai Demeterinä. Patsaat oli tehty Pentelikonvuoren marmorista ja pystytetty korkeille jalustoille. Sisäänkäynnit johtivat cryptoporticuksella varustetulle terassille, jolla oli pyramidinmuotoinen rakennelma.[2][3]
Paikalta on löydetty lukuisia egyptiläisten jumalten patsaita, mukaan lukien neljä Isiksen patsasta, keisareiden Lucius Verus ja Marcus Aurelius patsaat sekä suuria rituaalilamppuja.[1][2] Alkuperäisveistokset ovat Marathonin arkeologisessa museossa. Niiden alkuperäisellä paikalla raunioissa on kopiot.[4]
Rakennuskokonaisuuteen kuuluivat myös roomalainen kylpylä, joka sijaitsee pyhäköstä noin 40 metriä kaakkoon, sekä suuri ovaalinmuotoinen kala-allas.[1][3] Kylpylä toimi rituaalipuhdistautumisen paikkana ennen kulttimenoja, ja säilyi käytössä vielä 300-luvulle saakka.[4] Nykyisin raunioiden lähellä on Pyhälle Kyriakelle (Agía Kyriakí) omistettu kirkko.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Maikidou-Poutrino, Dafni: The Statues of Isis in the Sanctuary of the Egyptian Gods in Marathon: Meaning and Context in a Global Roman World Academia.edu. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c d The Sanctuary of the Egyptian Gods in Marathon Open Collections. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c d Brexiza – Sanctuary of the Egyptian Gods You go culture. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ a b c Μιχαλοπούλου, Άννα: Sanctuary of the Egyptian Gods, Nea Makri We Love Marathon. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ Θερμού, Μαρία: Αιγυπτιακά μυστήρια στον… Μαραθώνα Το Βήμα. 24.11.2008. Viitattu 14.2.2022.
- ↑ The Roman Sanctuary of the Egyptian Gods, Right by the Sea Heygo. Arkistoitu 1.8.2021. Viitattu 14.2.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Egyptiläisten jumalten pyhäkkö Wikimedia Commonsissa