Eero Permi
| Eero Permi | |
|---|---|
 Eero Permi nuorehkona pappina |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. maaliskuuta 1914 Raahe |
| Kuollut | 26. huhtikuuta 1990 (76 vuotta) Raahe |
| Ammatti | pastori, kirkkoherra, kirjailija |
| Vanhemmat | Waltteri Alfred Prami ja Selma Kustaava Sillanpää |
| Puoliso | I Katri Elisabet Räty (k.1984), II Aino Tuikkala |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1957–1986 |
| Aiheet | saarnat, muistelmat |
| Esikoisteos | Jumalan sana ja saarna |
| Pääteokset | Suomen helemi : muistelmia vanahan ja vähä uuvvemmanki Raahen ajolta |
| Muuta tietoa | |
|
Rovasti, Raahen Pekka, yliluutnantti |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Eero Pietari Permi (vuoteen 1935 Prami, 29. maaliskuuta 1914 Raahe – 26. huhtikuuta 1990 Raahe) on ollut suomalainen pappi ja kirjailija.[1]
Perhetaustat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Permin isä oli tullimies Waltteri Alfred Prami ja äiti Selma Kustaava Sillanpää. Suvulla oli merimiestausta.[2] Hän avioitui kansakoulunopettaja Katri Elisabet Rädyn (k. 1984) kanssa. Perheeseen syntyivät Jaakko, Jussi ja Sisko. Jäätyään leskeksi hän avioitui nuorisonohjaaja Aino Tuikkalan kanssa.
Opinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Permi suoritti ylioppilastutkinnon 1934 Raahen keskikoulun jatkoluokilta. Hän opiskeli teologiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui sacri ministerii candidatukseksi 1938. Papiksi hänet vihittiin samana vuonna.[3] Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1943 ja ylemmän pastoraalitutkinnon 1951.[1]
Työura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Permin työura aukeni Raahen ja Saloisten ylimääräisen papin virassa 1938. Vastaavassa virassa hän toimi Sotkamossa 1938–1939, Sumiaisissa 1941 sekä Paltamossa 1944–1948. Kuopion hiippakunnan pyhäkoulupapin tehtävässä hän oli 1948–1950 sekä Viekijärven ylimääräisenä pappina 1950–1951. Himangan kirkkoherrana Permi toimi 1951–1954 ja Raahen kirkkoherrana 1954–1977, jolloin hän jäi eläkkeelle.[1]
Sivutoimenaan Permi toimi Kainuun kristillisen kansanopiston opettajana 1945–1948. Edelleen hän oli Raahen rovastikunnan Iääninrovastina 1956–1970, Oulun tuomiokapitulin asessorina 1957–1963 sekä kirkolliskokousedustajana 1958, 1963, 1965, 1968 ja 1971.[1]
Arvonimet ja ansiomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Permille on myönnetty rovastin arvo. Sotilasarvoltaan hän oli yliluutnantti ja ansioistaan hänelle myönnettiin ansiomerkit VR 4 II. k., VR 4. ja SVR J 1.[1]
Raahen Pekka -kunniakansalaisuus Permille myönnettiin 1987. Raahen Pekka on henkilö, joka on toiminut pitkään jollakin kulttuurin tai kotiseututyön alueella. Hän on tunnettu raahelainen tai tuo ulkoraahelaisena tunnetuksi myönteisesti kotiseutuaan.[4]
Kirkon kaunistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raahen seurakunnan pitkäaikainen suntio Martta Keränen oli testamentannut omaisuutensa kirkon kaunistusrahastoon. Eero Permi ideoi kalastaja-aiheen 70-vuotispäivillään lasimaalaukseksi. Kuorin eteläpuoleiseen ikkunaan vuonna 1988 valmistui taiteilija Matti Lammen suunnittelema ja lasitusliike Wuorio Oy:n tekemä lasimaalaus "Minä teen teistä ihmisten kalastajia." Keräsen testamentti toteutui lasimaalauksena.[5][6]
Kirjoista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Permin kirjoittamista teoksista on Raahen murteella kirjoitettu Suomen Helemi : muistelmia vanahan ja vähä uuvvemmanki Raahen ajoilta.[7]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jumalan sana ja saarna : synodaalikirjoitus Oulun hiippakunnan pappeinkokoukseen 1957. Oulun hiippakunta, 1957.
- F. B. A. Orkamaa, Uskon sana : Suomen pappien katekismussaarnoja Martti Lutherin Vähän katekismuksen johdolla. Kirjoittajat: F. B. A. Orkamaa, Eero Permi, Antero Juntumaa. Karisto, 1958.
- Suomen helemi : muistelmia vanahan ja vähä uuvvemmanki Raahen ajolta. Pohjoinen, 1982
- Aika on olla vaiti ja aika puhua : eläkepapin puheita ja saarnoja. Pohjoinen, 1984.
- Minä uskon. Herättäjä-yhdistys, 1986.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Suomen teologit 1990 : Teologer i Finland 1990. Suomen kirkon pappisliitto 1990.
- ↑ Matti Lackman, Raahen tienoon historia III
- ↑ Papiksi vihityt Kuopion−Oulun hiippakunnassa 1851−1939 Paimenmuisto. Kansallisbiografia. Viitattu 9.9.2019.
- ↑ Pekanpäivät Tapahtumat. Raahe Seura. Arkistoitu 7.10.2018. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ Kirkko odottaa suurremonttia ja satavuotisjuhlaa Meidän kylä/Raahelainen. 20.7.2005. Raahen Matkailuoppaat. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ Raahen kirkon esite Meidän kylä. Raahen Matkailuoppaat. Viitattu 7.10.2018.
- ↑ Suomi 100 vuotta: Raahe matkailuoppaan silmin Raahen kaupunginkirjasto. Viitattu 7.10.2018.