Eero Nuolimaa
Eero Ilmari Ossian Nuolimaa (vuoteen 1930 Nyman; 22. syyskuuta 1907 Jyväskylän mlk – 16. lokakuuta 1981 Vaasa[1]) oli suomalainen tykistössä palvellut kenraalimajuri.
Nuolimaa osallistui sisällissotaan 1918 valkoisten puolella lähettinä. Nuolimaa valmistui kadettikoulusta 1929 ja kävi Sotakorkeakoulun 1939. Hän toimi nuorempana upseerina KTR 2:ssa 1929–1933 sekä kouluttajana Kadettikoulussa 1933–1935. Patterinpäällikkönä hän työskenteli KTR 2:ssa 1936–1938. Turun ilmapuolustuksen komentajana Nuolimaa toimi 1939–1940. Jatkosodassa hän toimi erilaisissa tykistöyksiköissä, mm. Raskaan patteristo 14:n komentajana kesän 1944 taisteluissa.
Sodan jälkeen Nuolimaa opetti Kadettikoulussa 1945–1946 sekä toimi Kevyen prikaatin esikuntapäällikkönä 1947–1948. Vuosina 1948–1955 hän työskenteli Keski-Suomen ja Pohjanmaan sotilasläänien esikunnissa. Vuodesta 1956 alkaen noin vuoteen 1967 asti Nuolimaa komensi Pohjanmaan sotilaslääniä. Vuosina 1954–1956 hän oli Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen.
Ylennykset: Vänrikki 1929, luutnantti 1931, kapteeni 1938, majuri 1941, everstiluutnantti 1946, eversti 1955, kenraalimajuri 1966.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat 26.10.1981, s. 14.
- ↑ Vem och vad? Biografisk handbok 1967, s. 405. Projekt Runeberg.