Eemil Tanninen

Emil Edvard ”Eemil” Tanninen (3. syyskuuta 1870 Rantasalmi – 1. lokakuuta 1942 Sääminki) oli suomalainen liikemies, kauppaneuvos ja lahjoittaja.

Eemil Tannisen vanhemmat olivat maanviljelijä Gabriel Tanninen ja Henriikka Lajunen. Hän kävi kansakoulun ja meni sitten liikealalle aluksi kauppa-apulaiseksi. Vuonna 1894 Tanninen tuli viipurilaisen tukkuliikkeen Häkli, Lallukka ja Kumpp. Oy:n palvelukseen kauppamatkustajaksi. Liike myi viljaa, siirtomaatuotteita, kangastavaraa ja kotimaisia tehdastuotteita. Tannisesta tuli liikkeen prokuristi 1910, apulaisjohtaja 1912 ja kauppaneuvos Juho Lallukan kuoleman jälkeen toimitusjohtaja 1914. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1925. Häkli, Lallukka ja Kumpp. Oy:n palveluksessa Tanninen oli vuoteen 1930 saakka.

Tanninen oli 1916 mukana perustamassa Savo-Karjalan Osake-Pankkia Viipuriin ja 1917 mukana Savonlinnaan perustetun Itä-Suomen Kutomo Oy:n puuvillatehtaan hallinnossa. Puuvillatehdas siirtyi sittemmin Wilh. Schaumans Fanerfabrik Ab:lle ja se muutettiin Savonlinnan vaneritehtaaksi. Tanninen omisti myös vuodesta 1919 Kyrönniemen höyläämön ja Lehtiniemen sahan sekä maatilat Kerimäellä ja Säämingissä. Kaikkiaan Tanninen omisti lähes 90 tilaa useissa pitäjissä, tilojen yhteispinta-ala oli noin 4 000 hehtaaria. Hänellä oli omistuksessaan myös kiinteistöjä muun muassa Viipurissa ja Ensossa.

Tanninen oli viipurilaisen teollisuuden ja liikkeenharjoittajien Pamaus-seuran varapuheenjohtajana 1917–1918 ja myöhemmin seuran kunniajäsenenä. Tanninen teki lahjoituksia tieteellisiin, taiteellisiin ja hyväntekeväisyystarkoituksiin. Tannisella ja hänen ensimmäisellä puolisollaan Eevi Tannisella, o. s. Itkonen (1873–1940) on ollut vuodesta 1937 alkaen kaupallisen alan opintoja tukeva nimikkorahasto Suomen Kulttuurirahaston keskusrahastossa. Vuonna 1944 perustettiin Eevi ja Eemil Tannisen säätiö edistämään ja tukemaan taloudellista opiskelua sekä muuta yleishyödyllistä taloudellista, sivistyksellistä ja kulttuuria tukevaa toimintaa Itä-Suomen alueella.