Eedenin puutarha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jan Brueghelin näkemys Eedenin puutarhasta

Eeden on Raamatussa ja kristinuskon kertomuksissa esiintyvä puutarha, josta käytetään myös nimeä Paratiisi. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala istutti puutarhan itään Eedeniin, ja asetti ihmisen sinne. Jumala kasvatti maasta esiin kaikenlaisia puita, jotka olivat kauniita, ja jotka tuottivat maukkaita hedelmiä. Paratiisin keskellä sijaitsivat elämän puu ja hyvän- ja pahantiedon puu. Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakautui neljäksi haaraksi. Ensimmäisen nimi oli Pison, ja se kiersi koko Havilan maan, missä oli kultaa. Toisen nimi oli Gihon, ja se kiersi koko Nubian maan. Kolmannen nimi oli Tigris, ja se virtasi Assurin editse. Neljäs joki oli Eufrat. [1]

Vanhan testamentin mukaan Jumala asetti Eedeniin ensimmäiset ihmiset, Aadamin ja Eevan, ja karkotti heidät sieltä syntiinlankeemuksen jälkeen, kun he olivat syöneet Hyvän ja pahan tiedon puusta. Jumala oli asettanut hyvän ja pahan tiedon puusta syömisen kiellon Aadamille ja Eevalle kuuliaisuuden kokeeksi. Jumala asetti Eedenin puutarhan itäpuolelle kerubit ja salamoivan, leimuavan miekan vartioimaan Elämän puulle vievää tietä.[2]

Raamattu, Koraani ja Gilgameš-eepos sisältävät paratiisikertomuksen, joka erään arvelun mukaan pohjautuu yhteiseen lähteeseen ja viittaa siihen, että eri muotoja saanut myytti on peräisin niistä Lähi-idän kulttuureista, joissa Bahrainia pidettiin paratiisina.[3]

Eedenin puutarhan sijainti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eedenin puutarhan maantieteellisen sijainnin määrittelyn lähtökohtana on pidetty kahta Persianlahteen laskevaa jokea, Eufratia ja Tigristä. Sen sijaan joet Giihon ja Piison ovat tuntemattomia. Joidenkin lähteiden mukaan Giihon olisi Niili. Uusimpien satelliittikuvien ansiosta tutkijat ovat kuitenkin voineet nähdä kahden kadonneen joen jäljet, joita pidetään Giihonina ja Piisonina. Joet ovat olleet paikoissa, jonne Raamatun maininnat ne sijoittavat, ja ne risteytyvät Tigris- ja Eufrat-jokien kanssa, mikä tukee teoriaa, jonka mukaan Eedenin puutarha olisi sijainnut Persianlahdella. Juris Zahris Missourin Southwest-yliopistosta on esittänyt teorian, että Eedenin puutarha sijaitsee Persianlahden alla[4] ja että Giihon olisi nykyinen Karun pohjoisessa ja Piisonin jäänteet muodostaisivat Wadi Rimah sekä Wadi Batin, jotka ovat etelässä.selvennä[5]

Jotkut tutkijat uskovat, että kertomus syntiinlankeemuksesta ja karkotuksesta Eedenin paratiisista olisi itse asiassa kertomus Saharan kuivuutta pakenevasta kansasta. Ennen kostea Sahara aavikoitui hyvin nopeasti noin 6 000 vuotta sitten, ja siellä asuneille ihmisille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähteä kohti Niilin laaksoa pohjoiseen tai etelään.[6]

  • David Noel Freedman a Thomas L. Robinson sekä muut, Raamatun salaisuudet, sivut 24, Valitut Palat, Helsinki, 1994, ISBN 951-584-063-5
  1. 1. Moos. 2 Raamattu.fi.
  2. 1. Moos. 2–3
  3. Damm, Inge: Paratiisi hiekan keskellä. Tieteen Kuvalehti, 2009, nro 3, s. 68–73.
  4. Noel, s. 24
  5. Noel, s. 25
  6. Susanne Björkholm: Sahara oli ehkä Eedenin puutarha Helsingin Sanomat. 15.8.2006. Viitattu 11.12.2020.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Närhi, Jani: Paratiisien synty: Ihmismieli, evoluutio ja taivaalliset puutarhat. Helsinki: Art House, 2009. ISBN 978-951-884-462-7