Edwin Klebs

Edwin Klebs

Edwin Klebs (6. helmikuuta 1834 Königsberg – 23. lokakuuta 1913 Bern) oli saksalainen patologi ja bakteriologi. Hän työskenteli saksalaisen lääkärin ja tutkijan Rudolf Virchow'n assistenttina vuosina 1861–1866 Berliinin Patologisessa instituutissa. Myöhemmin Klebs toimi professorina useissa eurooppalaisissa yliopistoissa, ja vuodesta 1896 hän työskenteli Rush Medical College -laitoksessa Chicagossa. Edwin Klebsin poika Arnold Klebs (1870–1943) seurasi isänsä jalanjälkiä lääkärinä ja tutkijana.

Edwin Klebs tuli tunnetuksi tutkimuksistaan infektiosairauksien parissa. Hän tutki muun muassa tuberkuloosia, malariaa, pernaruttoa ja kuppaa. Hän kuvaili vuonna 1884 ensimmäisenä kurkkumädän aiheuttajan, Corynebacterium diphtheriae -bakteerin, joka tunnetaan myös nimellä Klebs-Löffler-basilli. Klebsiella-bakteerisuku on nimetty Edwin Klebsin mukaan.

Teoksia

• Handbuch der pathologischen Anatomie. 2 Bde., Berlin 1868–1876
• Über Cellularpathologie und Infectionskrankheiten. Tageblatt der 51. Versammlung Deutscher Naturforscher und Aerzte in Cassel 1878. Cassel 1878, 127–134.
• Über die Umgestaltung der medicinischen Anschauungen in den letzten drei Jahrzehnten. Amtlicher Bericht der 50. Versammlung Deutscher Naturforscher und Ärzte in München vom 17. bis 22. September 1877. München 1877, 41–55.

Aiheesta muualla

• Britannica.com: Edwin Klebs (englanniksi)