Edvard Evers
.jpg)
Edvard Evers (12. toukokuuta 1853 Uddevalla – 22. lokakuuta 1919 Norrköping) oli ruotsalainen pappi, kirjailija ja virsirunoilija.
Evers opiskeli Lundin yliopistossa ja suoritti teologisen tutkintonsa 1878. Hänet vihittiin 1878 papiksi Strängnäsin hiippakunnassa, josta hän siirtyi Tukholmaan, Adolf Fredrikin seurakuntaan. 1892 hänet valittiin Norrköpingin Pohjoisen seurakunnan kirkkoherraksi.[1]
Evers tunnetaan ennen muuta virsirunoilijana. 1902 julkaisi hän oman virsikirjaehdotuksena 1902 Förslag till reviderad psalmbok. Utarbetadt med hänsyn till de af psalmbokskommittéen åren 1889 och 1896 utgifna psalmboksförslagen samt teologiska fakulteternas och domkapitlens, äfvensom enskilde granskares, utlåtanden, under medverkan af biskop U.L. Ullman. Fullbordadt år 1902. Sen lisäksi julkaisi hän vielä kaksi ehdotusta vuoden 1819 virsikirjan lisäosiksi. Virsissään hän seurasi perinteistä ruotsalaista virsityyliä.[2] Virsien lisäksi hän on kirjoittanut Ruotsissa suositun joululaulun Jul, jul, strålande jul.[3] Hän on myös kääntänyt ja muokannut virsiä, kolme hänen muokkaustaan on Ruotsin kirkon virsikirjan virsien joukossa.[4]
Evers julkaisi muitakin kirjoja, kuten Från kunskapens träd: lifvets högsta frågor belysta af siare och tänkare från olika tider och folk (1897), joka koostuu yli kolmestasadasta uskonnonfilosofisista sitaatista Platonista Pontus Wikneriin. Se on muokkaus Paul von Gizyckin kirjasta Vom Baume der Erkenntnis: Fragmente zur Ethik und Psychologie aus der Weltlitteratur, Bd. 1. "Grundprobleme" (1896).[5]
Ruotsin kirkon virsikirjassa on neljä Eversin kirjoittamaa virttä:
- 165 Nyt tähyämme vuorelle (Vår blick mot helga berget går, suom. Pekka Kivekäs 1996),
- 369 On kirkon tukena (Med pelarstoder tolv, suom. Anna-Mari Kaskinen 1999),
- 421 Kun pimeyteen peittyy maa (När vintermörkret kring oss står, suom. Niilo Rauhala 1982, uud. 1995 )
- 583 Helminauhat, niityt lauhat (Pärlor sköna, ängder gröna, suom. Anna-Mari Kaskinen 1999)
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikarjassa on vain yksi hänen virtensä: 195 "On riemu, kun saan tulla." (Vad fröjd till dig att vandra, suom. Juho Laine 1897). Suomen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa on yksi hänen kirjoittamansa ja kuusi hänen ruotsiksi kääntämäänsä virttä.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 184. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 184. Stockholm: Gummesons bokförlag, 1964. (ruotsiksi)
- ↑ Jul, jul, strålande jul xn--julsnger-d0a.se. Viitattu 25.11.2020.
- ↑ ”Register över författare, översättare och tonsättare”, Den svenska psalmboken med tillägg, s. 1800. Verbum, 2002. ISBN 91-526-5500-8 (ruotsiksi)
- ↑ Från kunskapens träd runeberg.org. Viitattu 25.11.2020. (ruotsiksi)
- ↑ evers psalmbok.fi. Viitattu 25.11.2020. (ruotsiksi)
| ||||||||||||||
