Edvard (Eduard Nikolaevitch) Berendts (ven.Эдуа́рд Никола́евич Бе́рендтс; 21. joulukuuta1860Pietari, Venäjä – 5. elokuuta1930Tallinna, Viro[1]) oli venäläinen professori ja lainoppinut, jonka tutkimukset koskivat muun muassa Ruotsin oikeusoloja. Sittemmin hän oli jäsenenä sensuurihallituksessa. Vjatšeslav von Plehwen johtaessa Suomen asioita Berendts nimitettiin virkamieheksi erinäisiä toimia varten ministerivaltiosihteerin-virastoon ja yliopiston kanslerinsihteeriksi, mutta olojen palautuessa hän sai näistä toimista laillisen eron. Puoluekannaltaan hän oli oktobristi. Berendts julkaisi myös venäjäksi esityksiä Suomen raha-asioista, yliopistosta ynnä muusta.[2] Uransa viimeiset vuodet 1919–1930 Berendts oli Tarton yliopiston professori[1].