Eduard Friedrich Eversmann
Alexander Eduard Friedrich Eversmann (23. tammikuuta 1794 Wehringhausen Hagen Westfalen – 14. huhtikuuta 1860 Kazan) oli saksalainen biologi ja tutkimusmatkailija.
Eversmann opiskeli Marburgin, Hallen, Berliinin ja Tarton yliopistoissa. Hän väitteli lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi Tartossa 1817. Seuraavien kolmen vuoden ajan hän matkusteli Etelä-Uralilla keräten eläin- ja kasvinäytteitä, jotka hän lähetti Hinrich Lichtensteinille Berliinin yliopistoon.
Eversmann suunnitteli pitkään luonnonhistoriallisten näytteiden keräysmatkaa Keski-Aasiaan. Hän opiskeli etukäteen alueen kieliä, tapoja ja islamia. Vuonna 1820 hän asettui Buharaan tekeytyen kauppiaaksi. Hän kirjoitti matkastaan kirjan Reise von Orenburg nach Buchara (1823), johon luonnonhistoriallisen liitteen laati Lichtenstein. Vuonna 1825 hän matkusti sotilaalliselle tiedusteluretkelle Hivaan.
Vuonna 1828 Eversmann nimitettiin Kazanin yliopiston eläin- ja kasvitieteen professoriksi. Seuraavien 30 vuoden aikana hän kirjoitti useita teoksia. Häntä pidetään Volgan ja Uralin välisten Venäjän kaakkoisten arojen pioneeritutkijana.
Eversmann nimesi suuren joukon uusia eläinlajeja, muun muassa isoviiksisiipan (Myotis brandtii), mongolianarosopulin (Eolagurus luteus) ja huuhkajan alalajin Bubo bubo turcomanus.[1] Hänen kunniakseen on myös nimetty lukuisia eliöitä, esimerkiksi arohilleri (Mustela eversmanii).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
