Eduard Bagritski
Eduard Georgijevitš Bagritski (ven. Эдуа́рд Гео́ргиевич Багри́цкий, oikea sukunimi Dzjubin, Дзю́бин; 3. marraskuuta (J: 22. lokakuuta)lähde? 1895 Odessa, Venäjä[1] – 16. helmikuutalähde? 1934 Moskova, Neuvostoliitto) oli venäläinen neuvostorunoilija[1].
Eduard Bagritski syntyi juutalaiseen kauppiasperheeseen ja suoritti maanmittarikoulun. Hänen ensimmäiset, futuristeilta ja akmeisteilta vaikutteita saaneet runonsa julkaistiin odessalaisissa kirjallisuuslehdissä vuonna 1915. Venäjän kansalaissotaan Bagritski osallistui puna-armeijan riveissä. Vuodesta 1920 lähtien hän työskenteli Venäjän tietotoimiston palveluksessa Odessassa. Vuonna 1925 Bagritski siirtyi Moskovaan, jossa hän osallistui Pereval-kirjailijaryhmän ja konstruktivistien toimintaan. Vuonna 1930 hän liittyi Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdistykseen.[2]
Bagritski oli yksi neuvostokirjallisuuden alkuvaiheen merkittävimmistä romanttishenkisistä runoilijoista.[2] Hänen keskeisiä teoksiaan ovat kansalaissodasta kertova runoelma Duma pro Opanasa (”Opanasin taru”, 1926) sekä runokokoelmat Jugo-Zapad (”Lounas”, 1928), Pobediteli (”Voittajat”, 1932) ja Poslednaja notš (”Viimeinen yö”, 1932). Jälkimmäinen sisältää aikanaan erityisen suositun runoelman ”Pioneeritytyön kuolema” (Smert pionerki). Bagritski työskenteli paljon myös runouden kääntäjänä.[3]
Suomennettuja runoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Runoja. Suom. Nikolai Laine. Punalippu 7/1969.
- Runoja. Suom. Nikolai Laine ja Taisto Summanen. Punalippu 11/1985.
- Lähde[4]
- Oi kahvi makoisa, ja kuivat mantelit (O, kofe, sladostnyi i ty, mindal suhoi), suom. Eero Balk, teoksessa: Kadonnutta kahvilaa etsimässä, Otava 2000 ISNB 951-1-15972-0
Antologiassa: 20 Neuvostoliiton runoilijaa, suomentanut Armas Äikiä, Petroskoi: Valtion kustannusliike 1960
- Arbuusi (Арбуз)
- Pioneeritytön kuolema (Smert pionerki)
- Ukraina (Ukraina)
Antologiassa: Neuvostolyriikkaa 2, toim. Natalia Baschmakoff, Pekka Pesonen ja Raija Rymin, Helsinki: Tammi 1977 ISBN 951-30-3680-4 (Runot suomentanut Matti Rossi Pekka Pesosen raakakäännöksestä)
- Keskustelu nuorisoliittolainen N. Demetjevin kanssa (Razgovor s komsomoltsem N. Dementjevym), myös teoksessa: Hevonen taiteessa, runoudessa, historiassa, toim. Ritva Haavikko, Helsinki: WSOY 2003 ISBN 951-0-22877-X
- Musta leipä ja uskolliset vaimot (От черного хлеба и верной жены...)
- Odessa (Odessa)
- Pioneeritytön kuolema (Smert pionerki)
- Salakuljettajat (Kontrabandisty)
- Syntyperä (Proishoždenije)
Antologiassa: Venäjän runotar, toim. Valentin Kiparsky ja Lauri Viljanen. Otava 1946. – Näköispainos Ntamo 2013
- Arbuusi (Арбуз), suom. Otto Varhia
- Pioneeritytön kuolema (Smert pionerki), suom. Elvi Sinervo
Antologiassa: Uuden runon Venäjä (Sorok russkih sovetskih poetov), toim. Toivo Flink, Petrozavodsk 1989 Karjala ISBN 5-7545-0041-6
- Linnustaja (Птицелов), suom. Taisto Summanen
- Meloni (Арбуз), suom. Taisto Summanen
- Ruisleipä ja vaimo (От черного хлеба и верной жены...), suom. Taisto Summanen
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Bagritski, Eduard”, Otavan kirjallisuustieto, s. 67. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 75. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3
- ↑ Rossijski gumanitarnyi entsiklopeditšeski slovar ([vanhentunut linkki]) slovari.yandex.ru. Viitattu 15.6.2010. (venäjäksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Eduard Bagritski, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta 2.12.2021, viitattu 2.12.2021
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Entsiklopedija ”Krugosvet”: Eduard Bagritski (venäjäksi)
- Kratkaja literaturnaja entsiklopedija: Eduard Bagritski (venäjäksi)
- P. Barenboim, B. Meshcheryakov — Flanders in Moscow and Odessa: poet Eduard Bagritskii (Bagritsky) as the Till Ulenspiegel of Russian literature. An HTML version of the book on the Flemish theme and opposition to Stalinism in the poetical legacy of Eduard Bagritskii (Bagritsky). Complete translations of the poems comprising the “Flemish” cycle.]