Edgar Julius Jung

Edgar Julius Jung
Edgar Julius Jung
Henkilötiedot
Syntynyt	6. maaliskuuta 1894 Ludwigshafen, Saksa
Kuollut	1. heinäkuuta 1934 (40 vuotta) Oranienburg, Saksa
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Edgar Julius Jung (6. maaliskuuta 1894 Ludwigshafen – 1. heinäkuuta 1934 ehkä Oranienburg) oli saksalainen asianajaja ja poliitikko. Hän johti oikeistolaiskonservatiivista vallankumouksellista liikettä, joka vastusti Weimarin tasavaltaa, jonka parlamentaarista järjestelmää Jung piti rappeutuneena ja ulkomaalaisvaikutteisena. Hän vastusti lisäksi kansallissosialistista puoluetta. Kirjoittaessaan poliittisia kolumneja hän saattoi käyttää nimimerkkiä ”Tyl”.

Luutnantiksi ensimmäisen maailmansodan rintamilla noussut Jung perusti asianajajatoimiston Müncheniin 1925. Sodan jälkeisinä vuosina Jung oli aktiivisesti mukana politiikassa ja poliittisessa keskustelussa. Carl Schmittin lailla Jung piti liberaalia ja demokraattista parlamentarismia elinkelvottomana. Weimarin tasavallassa vallinnut poliittinen levottomuus osoittaisi ennen pitkää sen heikkoudet ja vallankumoukselliset liikkeet, kuten kommunistit tai natsit ottaisivat vallan maassa. Vuonna 1928 hän julkaisi kirjansa Die Herrschaft der Minderwertigen - Ihr Zerfall und ihre Ablösung durch ein neues Reich (”Alempien hallinto – heidän tappionsa ja korvaamisensa uudella vallalla”).

Vuonna 1932 Jungista tuli kansleri Franz von Papenin puheiden kirjoittaja. Natsien vuoden 1933 tammikuun valtaannousun jälkeen Jung kirjoitti puheen, jonka Papen piti Marburgin yliopistossa 17. kesäkuuta 1934. Puhe toi ilmi konservatiivien kriittisyyden kansallissosialismin väkivaltaisuutta kohtaan. Adolf Hitler suuttui kuullessaan puheesta ja antoi SS:n johtajalle Heinrich Himmlerille tehtäväksi pidättää Jungin 25. kesäkuuta. SS vangitsi hänet vielä samana päivänä, ja hänet teloitettiin pitkien puukkojen yön väkivaltaisessa puhdistuksessa, jonka avulla natsihallinto pyrki pääsemään eroon poliittisista vastustajistaan. Jungin ruumis löytyi ojasta Oranienburgissa.