EC Red Bull Salzburg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo jääkiekkoseurasta. Samannimisestä jalkapalloseurasta kertoo artikkeli FC Red Bull Salzburg.
EC Red Bull Salzburg
Perustettu 1977
Entiset nimet EC Kaindl Salzburg
(1995−2000)
EC The Red Bulls Salzburg
(2000−2005)
EC Red Bulls Salzburg
(2005-2007)
Kaupunki Itävalta Salzburg, Itävalta
Kotiareena Volksgarten
– kapasiteetti 3 200
Sarjataso Itävalta IceHL
Värit               
Päävalmentaja Yhdysvallat Oliver David
Mestaruudet 6 (2007, 2008, 2010, 2011, 2015, 2016)
Hopeaa 4 (2006, 2009, 2014, 2018)

EC Red Bull Salzburg on salzburgilainen jääkiekkojoukkue, joka pelaa Itävallan pääsarjassa, Bet-at-home ICE Hockey Leaguessa. Joukkue pelaa kotiottelunsa vuonna 1960 rakennetulla Volksgarten -nimisellä areenalla. Joukkueella on myös samanniminen farmijoukkue Venäjän nuorten jääkiekkosarjassa.

Salzburgin jääkiekkohistorian korkein taso juontaa kaudelle 1977–1978, kun Salzburg otti sensaatiomaisen kolmannen sijan ensimmäisessä divisioonassa. Lähes 30 vuotta sitten pelaajat, kuten Rick Cunningham ja Roger Lamoureux, auttoivat nostamaan jääkiekon suosiota Salzburgissa, ja joulukuussa 1977 jäähalli oli loppuunmyyty ensimmäistä kertaa. Kymmenen vuotta myöhemmin 1988 Salzburgin jääkiekkojoukkueella (lyhyesti SEC) oli jälleen suunta kohti mestaruutta. Vahvojen pelaajien kuten venäläisen Viktor Schalimowin ja Sergej Kapustinin tai kuten Greg Holstin Kanadasta tai wieniläinen Peter Znenahlik, voisi odottaa jännittävää talvea ”Volkgartenissa”.selvennä Vahvan kauden jälkeen, johon sisältyy kärkisijoitus karsinnassa, Salzburg epäonnistui ensimmäisessä yrityksessä voittaa Bundesliigamestaruus, ja heikko taloudellinen tilanne aiheutti SEC:n putoamisen ensimmäiseen divisioonaan.

Uudempi ajanjakso Salzburgin jääkiekkojoukkueella alkoi 2000-luvulla Red Bull -sponsorin kanssa. Vahvistuksien, kuten kanadalaisen Sheldon Moserin ja yhdysvaltalaisen Brian McCarthyn, avulla Red Bullista tuli nopeasti Oberligan mestari kaudella 2000–2001 (Oberliga oli toinen divisioona), mutta Red Bull ei ollut vielä valmis korkeimmalle tasolle. Kolmen vuoden päästä Red Bull oli valmis. Red Bull taisteli tiensä takaisin mestariksi päättäen Salzburgin jääkiekkojoukkueen 16-vuotisen poissaolon Bundesliigasta.

Voitettuaan Nationalligan mestaruuden vuonna 2004 Red Bull nousi Itävallan korkeimmalle sarjatasolle, Erste Bank Eishockey Ligaan (EBEL). Kaudella 04-05 Red Bullin farmijoukkue pelasi vielä Nationalligassa.

Red Bull -joukkueen oli opittava ensimmäisestä Bundesliiga-kaudesta, vaikka he näyttivätkin potentiaalisuutensa. Seuraava seitsemäs ja viimeinen sija harjoituskierroksilla kausilla, jonka he näkivät kehityksenä. Joukkue muodostettiin yhä ammatillisemmassa ympäristössä, ja toista vuotta seurasi kehitys. Red Bull etenikin Erste Bank Eishockey Ligan finaaliin asti. Finaalissa Red Bull kuitenkin hävisi EC VSV -joukkueelle.

Kolmannella kaudellaan ensimmäisessä divisioonassa Salzburg viimein palkittiin. Upeassa runkosarjassa Red Bull oli hävinnyt vain yhden 28 kotiottelusta. Salzburg jatkoi erinomaisia otteitaan myös pudotuspeleissä. Voitettuaan loistavasti kolme kertaa Vienna Capitalsin semifinaalissa ja hävittyään finaalissa vain kerran VSV:lle ansaitsi Salzburg ensimmäisen Itävallan mestaruutensa voitoin 4-1. Red Bullin menestyksen syy oli johdonmukaisuus. Joukkueen päävalmentaja Hardy Nilsson oli täydellisesti valmistanut joukkueen. 59 vuotta vanha ruotsalainen siirtyi eläkkeelle valmennuksesta juhliessaan Red Bullin mestaruutta ja kymmenettä mestaruuttaan valmentajana.

Red Bullin ollessa neljättä kautta ensimmäisessä divisioonassa joukkueeseen liittyi uusi päävalmentaja ja urheilujohtaja Pierre Pagé kuten myös muita uusia kansainvälisiä valmentajia. Joukkueen kakkosvalmentajaksi tuli suomalainen Reijo Ruotsalainen. Ensimmäisinä kuukausina kanadalainen Pierre Pagé auttoi luomaan kansainvälisen jääkiekon kehitysmallin (IIDM), jolla luodaan perustaa lupaavien junioripelaajien kehittämiselle, ja hän otti ennennäkemättömän askeleen nostaessaan nuoria pelaajia ykkösjoukkueen kokoonpanoon. Red Bullilla oli runkosarjassa ylä- ja alamäkiä, mutta pudotuspeleissä se oli pysäyttämätön. Neljännesfinaalissa VSV:tä vastaan pelatun, uuvuttaneen paras viidestä -ottelusarjan jälkeen Red Bull voitti semifinaalissa Vienna Capitalsin. Finaalista tuli trilleri, kun vastaan asettui slovenialainen joukkue Olimpija Ljubljana. Red Bull piti hermonsa kurissa paremmin ja voitti mestaruuden voitoin 4-2. Salzburg onnistui voittamaan mestaruuden toisena vuonna peräkkäin ja farmijoukkueen toinen sija Österreichische Nationalligassa myös korosti hyvää pelitaitoa.

2008–2009 kaudella Red Bull niukasti epäonnistui uusimaan mestaruutensa. Jännittävän finaalisarjan viimeisessä pelissä Red Bull hävisi niukasti 1-2. Joukkue menetti mestaruutensa KAC:lle. Red Bull päätti kauden kuitenkin pää pystyssä. Se pelasi nopeatempoista ja vahvaa jääkiekkoa, vaikka joukkue oli selvästi nuorin Erste Bank Eishockey Ligassa (joukkueen keski-ikä oli 23,8). Samalla joukkue vakuutti useimmat salzburgilaiset fanit, jotka täyttivät areenat pudotuspeleissä. Pierre Pagé teki toisena vuonna vielä suuremman vaikutuksen kuin edellisenä. Hänellä on taito tuoda taitavia junioreita Itävallasta ja ulkomailta sekä yhdistää heidät vahvimpien itävaltalaispelaajien kanssa. Joukkueen kapteeni Thomas Koch sai MVP kunnianosoituksen tällä kaudella. Muutama lahjakas farmijoukkueen pelaaja myös sai tilaisuuden näyttää taitoja ensimmäisessä divisioonassa, jotkut heistä jopa onnistuivat pitämään pintansa finaalisarjassa. Red Bull peluutti ensimmäisessä divisioonassa 43 pelaajaa. Farmijoukkue, joka pääasiassa koostui alle 20-vuotiaista pelaajista, karsiutui neljännesfinaalissa (vastassa oli EK Zell am See).

Tämä kausi jätti kaikki muut varjoonsa. Kolmantena vuotenaan Red Bullin päävalmentaja Pierre Pagé määrätietoisesti tavoitteli kolmea mestaruutta. Syyskuussa 2009 Red Bull voitti oman kutsuturnauksen (Red Bull Saluten). Mestaruus oli joukkueelle ensimmäinen, vaikka turnaus oli jo pelattu viisi kertaa. Joukkue kukisti Euroopan kovimpia joukkueita kuten CSKA Moskovan. Tammikuussa 2010 joukkue voitti toisen mestaruuden, Euroopan arvostetuimman IIHF-joukkueiden turnauksen eli Continental Cupin. Red Bullin ”kypärätempusta” tuli totta, kun joukkue voitti Erste Bank Eishockey Ligan. Kausi oli joukkueen kymmenvuotisen historian menestyksekkäin. Thomas Kochille mestaruus oli ensimmäinen joukkueen kapteenina. Erinomainen työ junioreiden kanssa palkittiin alle 20-vuotiaitten ja alle 17-vuotiaitten mestaruudella. Red Bullin farmijoukkue kärsi tappion EC-TREND Dornbirnille. 12. tammikuuta 2010 Red Bull rikkoi ennätyksen: joukkueeseen tuli Jesenice ja joukkueen kokoonpanon keski-ikä oli 21,1 vuotta. 47 Salzburgin pelaajista pelasi vähintään yhden pelin Itävallan pääsarjassa.

  • Itävallan mestari 2007, 2008, 2010
  • Hopeaa 2006, 2009
  • Österreichischen Nationalligan mestaruus 2004
  • "Oberligan" voitto 2001
  • Red Bull Salute 2010
  • Continental Cup 2010
  • European Trophy 2011

Joukkue kaudella 2024–2025

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maalivahdit
Numero Pelaaja Hanskakäsi Sopimus Syntymäpaikka
30 Itävalta David Kickert L 2025 Korneuburg, Itävalta
35 Suomi Atte Tolvanen L 2025 Vihti, Suomi
Puolustajat
Numero Pelaaja Kätisyys Sopimus Syntymäpaikka
2 Kanada Tyler Lewington R 2025 Edmonton, Alberta, Kanada
4 KanadaYhdysvallat Nash Nienhuis L 2025 Sarnia, Ontario, Kanada
18 Itävalta Paul Stapelfeldt L 2025 Braunau am Inn, Itävalta
22 Kanada Dennis Robertson L 2025 Fort St. John, Brittiläinen Kolumbia, Kanada
24 Kanada Ryan Murphy R 2025 Aurora, Ontario, Kanada
39 Kanada Chay Genoway L 2025 Morden, Manitoba, Kanada
43 Saksa Phillip Sinn L 2025 Mannheim, Saksa
55 Itävalta Lukas Schreier L 2025 Salzburg, Itävalta
67 Itävalta Philipp Wimmer L 2025 Wien, Itävalta
95 Itävalta Lukas Hörl R 2025 Salzburg, Itävalta
Hyökkääjät
Numero Pelaaja Kätisyys Pelipaikka Sopimus Syntymäpaikka
3 Itävalta Peter Schneider R LH 2025 Klosterneuburg, Itävalta
5 Itävalta Thomas Raffl L LH 2025 Villach, Itävalta
9 Itävalta Ali Wukovits L KH / VLH 2025 Wien, Itävalta
16 Itävalta Luca Auer L H 2025 Graz, Itävalta
19 Yhdysvallat Andrew Rowe L H 2025 Spring Lake, Michigan, Yhdysvallat
21 Kanada Troy Bourke L KH 2025 Edmonton, Alberta, Kanada
26 ItaliaItävalta Peter Hochkofler R OLH / P 2025 Bolzano, Italia
48 Itävalta Lucas Thaler R KH 2025 Villach, Itävalta
57 Itävalta David Cernik L H Juniori Salzburg, Itävalta
70 Itävalta Benjamin Nissner L VLH 2025 Wien, Itävalta
80 Itävalta Nikolaus Kraus L OLH 2026 Wien, Itävalta
89 Itävalta Florian Baltram L KH / VLH 2025 Wien, Itävalta
93 Saksa Philipp Krening L H Juniori Weingarten, Saksa
96 Itävalta Mario Huber R OLH / KH 2025 Innsbruck, Itävalta
Kanada Scott Kosmachuk R OLH 2025 Richmond Hill, Ontario, Kanada

Lähde: EliteProspects[1]

Joukkueenjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: EliteProspects[1]

Maineikkaita pelaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eisarena Salzburg valmistui vuonna 1960. Hallin remontti valmistui 2002. Sen katsojakapasiteetti on 3200.

  1. a b https://www.eliteprospects.com/team/949/ec-salzburg Viitattu 28.9.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]