Dunaújváros

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dunaújváros
Tonavan ylittävä silta.
Tonavan ylittävä silta.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Dunaújváros

Koordinaatit: 46°58′50″N, 18°54′46″E

Valtio Unkari
Alue Közép-Dunántúl
Lääni Fejér
Seutukunta Dunaújváros
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 52.67 km²
Väkiluku (2009) 48 562
 – Väestötiheys 922.0 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2









Dunaújváros on kaupunki Fejérin läänissä Unkarissa. Se sijaitsee Tonavalla ja Unkarin keskiosassa.

Dunaújváros on yksi Unkarin nuorimmista kaupungeista. Se rakennettiin 1950-luvulla lähelle Dunapentelen kylää. Kaupungin alkuperäinen nimi oli Sztálinváros ja Unkarin kansannousun aikaan vuonna 1956 käytettiin nimeä Dunapentele. Nykyiseen muotoon siirryttiin vuonna 1961. Vuonna 1960 kaupungin väkiluku oli noin 31 000. Dunaújvárosista tuli vuonna 1962 Coventryn ystävyyskaupunki. Kaupunki on samanlainen stalinistinen mallikaupunki kuin Saksan Eisenhüttenstadt, Puolan Nowa Huta ja Venäjän Magnitogorsk.

Dunaújvárosin pinta-ala on 52,67 neliökilometriä ja väkiluku 48 562 (2009).[1] Kaupungista on 65 kilometrin matka Budapestiin. Kaupungissa sijaitsee Euroopan viimeinen olkisellutehdas, itävaltalaiseen Delfort Groupiin kuuluva Dunacell.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dunaújvárosin alue on asuttetu jo esihistoriallisina aikoina. Tonava oli Rooman valtakunnan rajajoki ja roomalaiset rakensivat alueelle Intercisa-nimisen rajalinnoituksen. Unkarilaiset saapuivat alueelle 10. vuosisadan alkupuolella. Paikalle syntyi kylä, josta alettiin käyttää nimeä Dunapentele. Vuodet 1541–1688 alue kuului Osmanien valtakuntaan.

1700-luvulla kylä alkoi kehittyä ja vaurastua. Sille myönnettiin lupa pitää markkinoita vuonna 1830 ja seuraavana vuonna sitä koettelivat sekä kolera että talonpoikaiskapina. Vuonna 1833 Dunapentele sai kaupunkioikeudet. Vuosina 1848–1849 sen asukkaat olivat mukana Unkarin vapaustaistelussa.

Kaupungin nykyinen historia alkaa vuodesta 1949, jolloin Unkaria hallinnut kommunistinen puolue teki päätöksen teollistamisohjelmasta. Maahan haluttiin rauta- ja terästehdas ja niiden ympärille 25 000 asukkaan kaupunki. Aluksi tehdaskaupunki suunniteltiin Mohácsiin, mutta juuri alkanut välirikko Jugoslavian kanssa sai aikaan, että kaupunki päätettiin rakentaa Dunapentelen pikkukaupungin läheisyyteen. Kaupungin nimeksi päätettiin antaa Sztálinváros eli Stalininkaupunki. Tarkoituksena oli, kuten muissakin vastaavissa kaupunkiprojekteissa, että asukkaat työskentelisivät teollisuuden ammateissa, asuisivat nykyaikaisissa asunnoissa ja vapaa-aikaa vietettäisiin joko kulttuurin tai urheilun parissa. Tällaisten massiivisten, uusien kaupunkien rakentamisprojektien uskottiin tuovan kannattajia kommunistihallinnolle.

Rakennustyöt alkoivat virallisesti 2. toukokuuta vuonna 1950. Vuoden sisällä oli rakennettu tuhat asuntoa ja tehtaiden rakennustyöt oli saatu alkuun. Vuonna 1954 avattiin terästehdas. Kaupungin väkiluku oli 27 772 henkeä. Heistä 85 prosenttia asui nykyaikaisissa asunnoissa ja loput joutuivat asumaan väliaikaisiksi kaavailluissa parakeissa. Näihin aikoihin käynnistettiin myös joukkoliikenne.

Kaupungin rakentamista häiritsi vuoden 1956 tulva. Samana vuonna, lokakuussa, alkoi Unkarin kansannousu. Kaupunkilaiset nimesivät kaupunkinsa Dunapenteleksi. Siellä toimi myös Rákóczi-radio, joka oli sijoitettu jäljittämisen vaikeuttamiseksi liikkuvaan bussiin. Vaikka asukkaat yrittivät puolustaa kaupunkiaan, Neuvostoliiton armeija miehitti sen 7. lokakuuta 1956. Kaupunki julistettiin sotatilaan.

Vuonna 1960 kaupungissa oli jo 31 000 asukasta. Kaupungissa sijainnut Endre Ságvari -koulu oli Keski-Euroopan suurin koulu. Kaupunki sai nykyisen nimensä marraskuun 26. päivänä vuonna 1961. Nimi Dunaújváros tarkoittaa suomeksi ”uutta Tonavankaupunkia”. Syinä nimenmuutokseen oli Stalinin hallinnon tuomitseminen ja Unkarin kansannousussa esitetty vaatimus nimenmuutoksesta. Kaupungissa vieraili Juri Gagarin ja sitä pidettiin ”unkarilaisen sosialismin” näyteikkunana. Tämän vuoksi sitä näytettiin paljon ulkomaalaisille turisteille ja valtiovieraille. Lisäksi siellä kuvattiin paljon omana aikanaan suosittuja elokuvia.

Sosialismin aika loppui Unkarissa ja muualla itäisessä Keski-Euroopassa vuonna 1989. Se aiheutti myös talouden rakennemuutoksen yksityistämisohjelmineen. Dunaújvaros selvisi siitä hyvin. Sen terästehdas, nimeltään ”Dunaferr” on edelleen Unkarin suurin. Kaupunkiin on rakennettu uusi silta ja suora tieyhteys Budapestiin. Siellä on myös Euroopan unionin suurin rengastehdas, eteläkorealaisen Hankook Tyres:n tuotantolaitos.

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ A MAGYAR KÖZTÁRSASÁG HELYSÉGNÉVTÁRA, 2009 – Központi Statisztikai Hivatal Unkarin tilastokeskus. Viitattu 12. maaliskuuta 2010.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Testvérvárosaink Dunaújváros. Viitattu 5.12.2021. (unkariksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dunaújváros&oldid=21805600”