Dragsfjärden
| Dragsfjärden | |
|---|---|
 Dragsfjärden, taustalla Dragsfjärdin kirkonkylä |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Kemiönsaari |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | 92.113.1.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 0,8 m [1] |
| Rantaviiva | 19,5 km |
| Pinta-ala | 3,5 km² |
| Keskisyvyys | 8,2 m |
| Suurin syvyys | 16 m |
| Valuma-alue | 17 km² |
 Dragsfjärden |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Dragsfjärden on Kemiönsaaren kuntaan kuuluva järvi Kemiönsaarella. Se sijaitsee etelässä olevan Taalintehtaan ja pohjoisessa olevan Dragsfjärdin kirkonkylän välissä, mutta myös järven itä- ja länsipuolilla on asutusta. Järvi oli aiemmin Dragsfjärdin kunnan tärkein raakavesilähde, kunnes vedenotto lopetettiin vedenlaadun huononnuttua. Dragsfjärden on humuspitoinen ja suhteellisen syvä, sillä sen suurin syvyys on 16 metriä ja keskisyvyys 8,2 metriä.[2][3][4][5]
Maantiede ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dragsfjärden-järvi on muodoltaan pitkulainen, ja sen erottaa etelässä olevasta merenlahdesta kapea kannas.[5][1] Järvessä on kuusi saarta, joista Långholmen on suurin.[1] Valuma-alueeseen kuuluu kallioisia kangasmetsiä ja viljeltyä peltomaata.[6] Alueella on parisataa ympärivuotista asuntoa ja kuutisenkymmentä vapaa-ajan asuntoa, ja näiden lisäksi järven pohjoisosassa toimii kunnan uimaranta.[6][1]
Vedenlaatu ja kasvillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dragsfjärdeniin on aikojen saatossa kertynyt paljon ravinteita, joten sen ekologinen tila on tyydyttävä. Pohjassa olevat fosfori ja typpi ruokkivat kasvillisuutta, ja järvessä onkin ilmennyt sinilevää vuosittain. Järveen tuleva ulkoinen ravinnekuormitus on kasvanut viime vuosikymmeninä, koska ympäristön kesämökeistä ja pelloilta on johdettu sinne jätevesiä.[5][6][4]
Vuonna 1990 Dragsfjärdenistä tehtiin kasvillisuuskartoitus, jonka perusteella se luokiteltiin karuksi järveksi. Kasvillisuus vaihtelee huomattavasti järven eri osissa, ja pohjoisosassa lajeja esiintyy enemmän kuin eteläosassa. Myös kasvillisuuden tiheys on siellä suurempaa. Ravintopitoisille vesistöille tyypillisten kasvien joukossa ovat tähkä-ärviä ja osmankäämit, mutta toisaalta järvessä viihtyvät myös ravintoköyhien vesistöjen kasvit kuten nuottaruoho ja rantaleinikki.[3][6]
Järven viipymä on pitkä, noin seitsemän vuotta. Vesi on kirkasta, ja sen pH-arvo on vaihdellut vuonna 2010 tehdyissä mittauksissa välillä 6,7–7,0. Pintaveden happipitoisuus on pysynyt melko tasaisena ja hyvänä, mutta alusvedessä on melko voimakasta happikatoa.[5][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Dragsfjärden Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 26.1.2013.
- ↑ Teppo, Anni: Huoli järven kunnosta vaivaa edelleen Dragsfjärdissä. Vihdoinkin puhdasta juomavettä. Turun Sanomat, 25.6.2009. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.1.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Kull, Tomas: Förändringar i sjön Dragsfjärdens vattenkvalitet 1969–2006 31.8.2007. Dragsfjärdin kunta. Viitattu 26.1.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c Dragsfjärden (92.113.1.001) Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 26.1.2013.
- ↑ a b c d Joki-Heiskala, Päivi: Dragsfjärden-järven tila ja hoitosuositukset daphnia.fi. 20.9.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Dragsfjärden. Din sjö – sinun järvesi Kemiönsaaren luonto ry. Viitattu 26.1.2013.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Dragsfjärdenin suojelua varten perustettu yhdistys: Daphnia Dragsfjärd ry (Arkistoitu – Internet Archive)