Douglas XB-19
Douglas XB-19 oli experimental-lentokone ja Yhdysvaltain ensimmäisiä yrityksiä superraskaaksi strategiseksi pommikoneeksi. Se jäi kuitenkin vain arviointiasteelle, ja vain yksi ainut lentokone valmistui prototyyppinä. Sen käyttötarkoituksena olisivat ilmeisesti olleet natsi-Saksan suorat pommitukset Yhdysvalloista, jos Britannia olisi joutunut antautumaan Saksalle.
Koekonetyypin kehittely ei suinkaan ollut turhaa, sillä pian tulivat sotanäyttämölle sekä Boeing B-29 että Convair B-36 Peacemaker, jota edelsi Consolidated B-32 Dominator. XB-19:n ensilento tapahtui 27. kesäkuuta 1941.
XB-19:n ilmeisiä heikkouksia olivat hidas lentonopeus, 336 km/h, ja matala lakikorkeus, 6 705 metriä. Maksimilentomatka oli kuitenkin hyvin kunnioitettava: 12 472 kilometriä. Suurin hyötykuorma eli pommilasti oli peräti 16 329 kilogrammaa. Puolustusaseina oli kaksi 37 millin tykkiä, viisi 12,7 millin konekivääriä, sekä kuusi 7,62 millin konekivääriä. Kone oli hyvin suuri, ja sen voimanlähteinä oli neljä mäntämoottoria. Jopa Wright R-3350 Cyclone, yksi tuon aikauden kaikkein voimakkaimmista, oli tyypille selkeästi alitehoinen. Voimanlähde oli Allisonin rivimoottori V-3420-11, jonka teho oli 2 600 hevosvoimaa.[1]
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: lähde?
Yleiset ominaisuudet
- Pituus: 40,23 m
- Kärkiväli: 64,62 m
- Korkeus: 13,03 m
- Tyhjäpaino: 37 309 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 74 389 kg
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mondey, David: The Hamlyn Concise Guide to American Aircraft of World War II, Chartwell Books, Lontoo Englanti ISBN 0-7858-1361-6 (s. 129) (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Mondey, s. 129.