Dora (Palestiina)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dora
Δῶρα
Doran paikka eli Tel Dorin arkeologinen kohde ilmasta nähtynä.
Doran paikka eli Tel Dorin arkeologinen kohde ilmasta nähtynä.
Sijainti

Dora
Koordinaatit 32°37′1″N, 34°54′59″E
Valtio Israel
Paikkakunta Dor (Tel Dor), Nahsholim, Hof HaCarmel, Haifan hallintoalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Persian valtakunta
Seleukidien valtakunta
Rooman valtakunta
Alue Palestiina
Aiheesta muualla

Dora Commonsissa

Dora (m.kreik. Δῶρα, Dōra) eli Dor (hepr. ‏דוֹר‎‎) oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee lähellä nykyistä Nahsholimin kibbutsia, noin 30 kilometriä etelään Haifasta.[3][4][5][6]

Dora sijaitsi Palestiinan länsirannikon pohjoisosassa. Siitä etelään sijaitsi Caesarea Maritima ja pohjoiseen Sykamina, Ake ja Tyros. Doran koillispuolella sijaitsi Karmelvuori.[2][3] Kaupungilla oli kaksiosainen satama.[1] Sen sanotaan kuitenkin olleen huono, sillä se oli alttiina lounaistuulille, ja siksi alukset joutuivat ankkuroimaan merelle.[2][7] Doran tell eli rauniokumpu tunnetaan nimellä Tel Dor[4] (myös Tell el-Burj, Khirbet el-Burj).

Doran arkeologista aluetta.

Doran paikka on ollut asuttu viimeistään keskisellä pronssikaudella noin 2000 eaa.[6] Israelilaisten historiassa kaupunki sijaitsi Manassen heimon alueella, mutta jäi kanaanilaisille asukkaille.[2][8] Pseudo-Skylaks, joka käyttää kaupungista nimimuotoa Doros, sanoo sen olleen foinikialainen kaupunki.[1][2][9] Egyptiläisissä lähteissä kaupunki esiintyy nimellä D-jr ja Vanhassa testamentissa nimellä Dor (vanhassa raamatunsuomennoksessa Door).[6][8]

Persialaisella kaudella Dora oli yhden satraappikunnan pääkaupunki.[1] Antiikin ajalla Dora hellenisoitui vähitellen, ja tämä alkoi jo ennen varsinaista hellenististä kautta.[10] 200-luvulla eaa. Dorassa oli seleukidien kuninkaallinen linnoitus.[11] Kaupunki esiintyy vahvana linnoituksena muun muassa, kun Diodotos Tryfon piti sitä hallussaan Antiokhos VII:ttä vastaan.[2][12] Myöhemmällä ajalla Doraa samoin kuin myöhemmän Caesarean paikalla sijainnutta Stratonos Pyrgosta hallinnut tyranni Zoilos luovutti Doran Aleksanteri Jannaiokselle.[1][13]

Doran raunioita.

Roomalaisten vallattua Palestiinan vuonna 64 eaa. Dora sai itsehallinnon. Aulus Gabinius rakennutti kaupungin uudelleen. Roomalaisella kaudella kaupunki oli edelleen merkittävä linnoituspaikka.[1][14] Myöhemmällä roomalaisella kaudella Dora kuului ensin Syria Phoenicen provinssiin ja sitten Phoenice priman provinssiin.[1]

Eusebios Kesarealainen kuvaa kaupungin olleen aikanaan merkittävä, mutta hänen aikanaan 300-luvun alussa raunioina.[2][15] Saman vahvistaa pyhiinvaeltaja Paula 300- ja 400-lukujen vaihteessa.[1][2][16]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin paikalla on rauniokumpu, joka on arkeologisten tutkimusten perusteella ollut asuttu myöhäiseltä pronssikaudelta lähtien. Löytöjä on tehty persialaiselta, hellenistiseltä, roomalaiselta ja bysanttilaiselta kaudelta.[1] Läheltä merenrantaa on löydetty roomalaisaikaisen, joonialaista tyyliä edustaneen temppelin[1][17] sekä roomalaisen teatterin rauniot. Bysanttilaista kautta edustavat muun muassa suurikokoisen kirkon rauniot.[1]

  1. a b c d e f g h i j k Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”DORA Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h Smith, William: ”Dora”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b Dor(a) Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
  4. a b Dor/Dora (Phoenicia) 38 Tel Dor - Δωρ ToposText. Viitattu 1.11.2021.
  5. ”69 A4 Dor(a)”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  6. a b c The Site Tel Dor Excavation Project. Viitattu 1.11.2021.
  7. Josephus: Juutalaisten muinaisajat 15.9.6.
  8. a b Tuom. 1:27
  9. Pseudo-Skylaks: Periplus s. 42; Josephus: Flavius Josephuksen elämä 8; Apionia vastaan 2.9.
  10. The Hellenization of the East Tel Dor Excavation Project. Viitattu 1.11.2021.
  11. 1. Makk. 15:11–14.
  12. Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.7.2.
  13. Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.324–335.
  14. Josephus: Juutalaisten muinaisajat 13.223–24.324; 14.76; 15.333; Josephus: Juutalaissodan historia 1.156, 1.409.
  15. Hieronymus: Onomasticon 78.9.
  16. Hieronymus: Pyhän Paulan pyhiinvaellus (Peregrinatio s. Paulae) 5.
  17. Romanization Tel Dor Excavation Project. Viitattu 1.11.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]