Doom 3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Doom 3
Kehittäjä id Software
Vicarious Visions (Xbox)
Aspyr Media (Mac OS X)
Julkaisija Activision
Jakelija Activision
Steam
Ohjaaja Tim Willits
Suunnittelija Tim Willits
Käsikirjoittaja Matthew J. Costello
Säveltäjä Chris Vrenna
Pelisarja Doom
Pelimoottori id Tech 4
Julkaistu Microsoft Windows
  • NA 3. elokuuta 2004
  • EU 13. elokuuta 2004
Linux
  • 4. lokakuuta 2004
Mac OS X
  • NA 14. maaliskuuta 2005
  • EU 8. huhtikuuta 2005
Xbox
  • NA 3. huhtikuuta 2005
  • EU 8. huhtikuuta 2005
Lajityyppi ensimmäisen persoonan ammuntapeli, selviytymiskauhu
Pelimuoto yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus BBFC: 18
ESRB: T Virheellinen ESRB-arvo
PEGI: 18
Alusta Microsoft Windows, Linux, Mac OS X, Xbox
Lisenssi GNU General Public License ja suljettu lisenssi
Jakelumuoto CD, DVD, digitaalinen lataus
Vaatimukset
    • 1,5 GHz suoritin
    • 384 MB keskusmuistia
    • DirectX 9.0b
    • 64 MB näytönohjain OpenGL 2.0 ajureilla
    • 2 GB vapaata kiintolevytilaa
    • 8x nopeuksinen CD-asema
    • Windows 2000/XP tai uudempi
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Doom 3 on id Softwaren kehittämä ja Activisionin julkaisema ensimmäisen persoonan ammunta- ja selviytymiskauhupeli. Peli julkaistiin Microsoft Windowsille 3. elokuuta 2004.[1] Nykyään peli on saatavilla myös Linuxille, Mac OS X:lle ja Xboxille.[2]

Nimestään huolimatta peli ei ole suoraan jatkoa pelisarjan tarinaan, vaan paranneltu versio sarjan ensimmäisestä pelistä. Tapahtumat sijoittuvat vuoden 2145 Marsiin, jossa sotateollisuuden kasauma on pystyttänyt tieteelliset tutkimustilat, joiden tarkoituksena on kehittää ja testailla teleportaatiota, bioteknologiaa sekä kehittyneempiä aseita. Teleportaatio on kuitenkin huomaamatta avannut portit helvettiin vuotaen tutkimuskeskuksen täyteen demoneita. Pelaaja pelaa nimettömällä avaruussotilaalla estäen helvetin voimia pääsemästä Maahan.[2]

Peli käyttää palkittua id Tech 4 -pelimoottoria.[3] Tunnelmaltaan peli on aivan erilainen edeltäjiinsä verrattuna. Pelin grafiikat ovat huoliteltuja, sekä valaistus ja varjostus ovat tosiaikaiset. Pelissä onkin panostettu enemmän piinaavaan kauhu- ja sci-fitunnelmaan, kuin valtavien demoniarmeijoiden lahtaamiseen. Tunnelmaa tasoihin tuovat myös kehuttu äänimaailma sekä paikoittain helvettiin viittaavat merkit, kuten pentagrammit.[4]

Doom 3:sta on julkaistu hopeinen Limited Collector’s Edition -paketti, joka sisältää alkuperäisten The Ultimate Doom ja Doom 2 -pelien täysversiot, kuvagallerian, poistettuja hahmoja, dokumentteja Doom 3:n teosta ja pelin tekijöiden haastatteluja.

Doom 3:lle julkaistiin lisäosa Doom 3: Resurrection of Evil. Pelisarjasta on tehty elokuva nimeltä Doom, joka pohjautuu Doom 3:n tapahtumiin. Seuraaja Doom on julkaistu vuonna 2016.

Pääosin pelaaja etenee yksin ahtaissa pimeissä käytävissä saaden tehtäviä radiopuhelimen kautta, joita hänen tulee suorittaa. Tasot ovat melko lineaarisia, ja niissä edetään paikasta A paikkaan B. Tunnelmaa luovat muutamat kauhuelementit, kuten pimeys. Pelaajalla on käytössään taskulamppu, jota hän tarvitsee pitkälle peliä käytännössä jatkuvasti pimeissä ympäristöissä. Taskulamppua ei kuitenkaan voi käyttää aseen kanssa yhdessä, joka tuo peliin uusia kauhuominaisuuksia, sillä pelaajan täytyy olla jatkuvasti varuillaan; taskulampulla voi tutkia ympäristöä, mutta demonin tai zombien ilmestyessä on paikoin salamannopeasti otettava ase käyttöön. Yksinpelissä pelaaja saa edetä lähes kaiken aikaa yksin ja tapaa vain harvoin hengissä olevia työntekijöitä tai muita sotilaita, mutta näiden työpisteiltä tai ruumiiden läheisyydestä voi löytyä videonauhoja ja viestejä pelaajan käyttämään kämmentietokoneeseen (PDA), joista taas löytää paikoin tarpeellisiakin tietoja, kuten koodeja mahdollisiin ammusvarastoihin.

Viholliset jakautuvat kahteen ryhmään zombeihin ja demoneihin. Zombit ovat ihmisiä, joihin on iskeytynyt demoninen voima tehden heistä aggressiivisia mutantteja. Zombit hyökkäävät pelaajaa vastaan käyttäen käsiään, työkalua, kuten jakoavainta, tuliasetta tai palavaa ruumistaan aseena. Demonit taas ovat hirviöitä suoraan helvetistä. He käyttävät aseinaan piikikkäitä raajojaan tai jotain muuta osaa kehostaan tai ampumalla tuli- / plasma-ammuksia. Pelissä on myös ajoittain päävihollisia, bosseja, joita tapaa pelissä muutaman.[5]

Pelissä on kymmenen eri asetta ja kaiken kaikkiaan 12 eri aseena käytettävää esinettä. Pelille ominainen ase on sielukuutio. Sielukuutio on muinaisten sivilisaatioiden käyttämä ase, jota he käyttivät suojeluun pahoja voimia vastaan tuhansia vuosia sitten. Hyvin vähän tiedetään tästä aseesta, paitsi että, kun viisi demonia on tapettu, niin kuutiossa on niin paljon energiaa, että se tuhoaa kaiken tiellensä osuvan. Sitten se kerää kuolleitten energian ja siirtää sen käyttäjälleen. Kuutio on viety helvettiin turvaan, jottei kukaan voisi käyttää sitä demoneita vastaan enää.[6]

Doom 3:een julkaistiin neljän pelaajan moninpelimahdollisuus neljällä pelimodella. Peliyhteisö tosin loi modauksen, jonka avulla pelaajamäärän sai nostettua kahdeksaan tai kuuteentoista pelaajaan.[7][8] Kaikki neljä pelimoodia ovat kaikki suuntautuneet deathmatch tyyliin. Perinteisessä deathmatch modessa pelaajat liikkuvat eri puolilla kenttää keräten aseita ja tappaen muita pelaajia. Pelaaja, jolla on eniten tappoja ajan päättyessä, voittaa pelin. Tiimipelissä on sama periaate, mutta joukkue vastaan joukkueena. Kolmas pelimoodi on last man standing, jossa jokaisella pelaajalla on rajallinen määrä uudelleensyntymisiä. Pelaajat menettävät elämäänsä aina kun heidät tapetaan. Lopussa kaikki paitsi yksi pelaaja eliminoidaan ja parhaiten selvinnyt pelaaja voittaa pelin. Viimeinen pelimoodi on turnaus, jossa aina kaksi pelaajaa taistelevat vastakkain ja toiset katselevat sivusta. Voittaja jää kentälle ja saa vastaansa aina uuden vastustajan.[9] Xbox versio sisältää myös perinteisen kaksinpelin, jossa normaali yksinpeli pelataan yhteistyönä läpi.[10]

Kuva pelin loppupuolen ympäristöstä.

Doom 3:n tapahtumat sijoittuvat vuoteen 2145, ja tapahtumapaikkana on Marsissa sijaitseva tutkimuskeskus Union Aerospace Corporation (UAC). Pelaajan tehtävä on ohjata nimetöntä, dialogeissa marineksi (merijalkaväen sotilas) kutsuttua hahmoa, joka yrittää selviytyä tutkimuskeskuksessa olevilta demoneilta. Tavoitteen aikana sotilas saa selville erinäisiä asioita tutkimuskeskuksen salaperäisestä hankkeesta, jonka on pannut alulle tohtori Malcolm Betruger. Pelin alussa pelaaja saa PDA-laitteen, jonne voi tallentaa muiden PDA:ien tiedostoja ja videoita.

Doom 3 oli id Softwarelle menestys. Peli sai kriitikoilta hyvän vastaanoton ja menestyi myös kaupallisesti: vuoden 2007 alussa peli oli myynyt yli 3,5 miljoonaa kappaletta. Tällä myyntimäärällä peli nousi id Softwaren menestyneimmäksi.[3] Doom 3:n pelimoottorina käytetty id Tech 4 oli edeltäjiensä tapaan lisensoitavissa ja sen käyttöoikeus myytiin useille pelistudioille. Esimerkiksi Prey ja Enemy Territory: Quake Wars hyödyntävät kyseistä pelimoottoria. Pelimoottori julkaistiin vapaana lähdekoodina marraskuussa 2011[11].

Peli sai kriitikoiden keskuudessa melko hyvän vastaanoton. Game Rankings –sivustolla pelin keskiarvosana on 86,71. Kiitosta saivat erityisesti pelin ulkoasu ja visuaalinen tyyli. GameSpot-verkkolehti kehui pelin ympäristöjä vakuuttavan eläviksi ja luonnehti tunnelmaa tiheäksi.[12] PC Gamer UK -lehti luonnehti ulkoasua ja hahmojen animaatioita virheettöminä. Eräät arvostelijat antoivat tunnusta pelin yksityiskohtaisesti toteutetusta ympäristöstä; GameSpotin Greg Kasavin kehui pelin tarjoavan maailman, joka tuntuu loppuun asti mietityltä ja kokonaiselta.[12]. Verkkolehti IGN luonnehti pelin miljöönä toimivaa tutkimuslaitosta laadukkaaksi ja tunnelmaltaan realistiseksi.[8] Visuaalisen totetutuksen ja tunnelman lisäksi peliä on ylistetty myös loistavasti äänimaailmasta. Metacritic arvioi pelin metascoreksi 87.[13]

Doom 3 sai kriitikoilta negatiivista palautetta pelimekaniikasta, joka on jämähtänyt vanhahtavaan juokse ja ammu -tyyliin. IGN:n Dan Adam kritisoi pelin olevan tunnelmaa lukuun ottamatta edeltäjiensä kaltaista yksinkertaista ampumista[8]. Osa arvostelijoista muistutti myös pelin tekoälyn vaatimattomuudesta sekä vanhakantaisesta verkkopelistä.[12].

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]