Dolní Věstonice (arkeologia)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaivaukartta Dolní Věstonice 1 & 2.
Valokuva Dolní Věstonicestä löytyneestä paleoliittisesta naisenpään jäljennöksestä Krahuletz-Museumista.

Dolní Věstonice oli jääkaudenaikainen kivikautinen asuinpaikka Tšekissä Böömin ja Määrin rajalla Dolní Věstonicen kylän lähellä. Paikalla asuttiin 25 000–9 000 vuotta sitten, kun jääkauden ilmasto alkoi kylmetä ja jäätikkö laajeta. Ilmasto oli arktinen, kasvillisuus taigan ja tundran sekoitus. Seudulla oli lössimaan halki virtaavia jokia.

Muinaiskylä oli neljän talouden, 80–125 asukkaan talvikylä, jolla saattoi olla jonkinlainen organisaatio. Paikalta on löydetty asumuksia ja muun muassa villasarvikuonon, mammutin, ketun, suden, luolakarhun, peuran, biisonin ja luolaleijonan jäänteitä. Muun muassa poltto-, rakennus- ja raaka-aineena käytettyjä mammutinluita oli useassa kasassa. Asuinpaikka oli kolmelta puolelta suojainen. Liedestä on löydetty vanhimpia tunnettuja savisia veistoksia. Jotkut niistä esittävät eläinten päitä. Palaneessa savessa on säilynyt solmittujen nuorien painanteita.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Dolní_Věstonice_(arkeologia)&oldid=21283949”