Doina Melinte
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Doina Melinte | |||
Maa:  Romania
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Los Angeles 1984 | 800 metriä | |
 Hopeaa |
Los Angeles 1984 | 1 500 metriä | |
| MM-kilpailut | |||
 Pronssia |
Rooma 1987 | 1 500 metriä | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Indianapolis 1987 | 1 500 m | |
| Kultaa |
Budapest 1989 | 1 500 m | |
| EM-kilpailut | |||
| Pronssia |
Stuttgart 1986 | 1 500 metriä | |
| Sisäratojen EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Milano 1982 | 800 metriä | |
| Kultaa |
Pireus 1985 | 1 500 metriä | |
| Kultaa |
Budapest 1988 | 1 500 metriä | |
| Kultaa |
Haag 1989 | 800 metriä | |
| Kultaa |
Glasgow 1990 | 1 500 metriä | |
| Hopeaa |
Göteborg 1984 | 800 metriä | |
| Pronssia |
Genova 1992 | 1 500 metriä | |
Doina Melinte (o.s. Besliu, s. 27. joulukuuta 1956 Hudeşti) on romanialainen keskimatkojen juoksija ja olympiavoittaja.
Melinte osallistui olympialaisiin ensimmäisen kerran Moskovassa 1980 mutta ei vielä selviytynyt 800 metrin juoksun välieriä pidemmälle. Vuonna 1981 hän alitti 800 metrillä kaksi minuuttia ja voitti mestaruuden Universiadeissa. Ateenan EM-kilpailuissa 1982 hän sijoittui 800 metrillä kuudenneksi ja 1 500 metrillä yhdeksänneksi. Helsingin MM-kilpailuissa 1983 hän sijoittui molemmilla matkoilla kuudenneksi.
Los Angelesin 1984 olympialaisissa Melinte voitti kultaa 800 metrillä ja hopeaa 1 500 metrillä. Arvokisojen mitaliputki jatkui 1 500 metrin pronssilla sekä vuonna 1986 Stuttgartin EM-kilpailuissa[1] että vuonna 1987 Rooman MM-kilpailuissa[2]. Vielä Splitin EM-kilpailuissa 1990 hän sijoittui 1 500 metrillä kuudenneksi[3] ja Tokion MM-kilpailuissa 1991 neljänneksi[2].
Sisäratojen MM-kilpailuissa Melinte voitti 1 500 metrillä kultaa vuosina 1987 ja 1989 ja sijoittui neljänneksi vuonna 1991.[4] Sisäratojen EM-kilpailuissa hän saavutti vuosina 1982–1992 viisi kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin.[5] Melinte juoksi sisäradoilla kolme maailmanennätystä. 13. helmikuuta 1988 maililla ajan 4.18,86 ja 9. helmikuuta 1990 maililla 4.17,14 ja samassa juoksussa väliaikana 1 500 metrillä ajan 4.00,27.[4] Mailin ennätyksen rikkoi Genzebe Dibaba vuonna 2016[6] ja 1 500 metrin ennätyksen Regina Jacobs vuonna 2003.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä: Täydennysliite: Olympiavuosi 1984, s. 15. WSOY, 1984. ISBN 951-0-93661-8
- Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Helsinki 2005. IAAF, 2005. (englanniksi)
- Siukonen, Markku; & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Gummerus, 1990. ISBN 951-8920-11-7
- European Athletics Yearbook 1995–1996. EAA, 1996. ISBN 3-87390-115-3 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Siukonen & Ahola, s. 160
- ↑ a b Butler, s. 160
- ↑ Siukonen & Ahola, s. 207
- ↑ a b c Butler, Mark (toim.): IAAF Statistics Handbook: Sopot 2014, s. 119, 339. IAAF, 2014. (englanniksi)
- ↑ EAA, s. 156–164
- ↑ Etusuora: Sandra Eriksson juoksi huippuajan Tukholmassa – Dibaba murskasi maailmanennätyksen Etusuora. 17.2.2016. Viitattu 18.2.2016.
|
1928: Lina Radke | 1960: Ljudmila Ševtsova | 1964: Ann Packer | 1968: Madeline Manning | 1972: Hildegard Falck | 1976: Tatjana Kazankina | 1980: Nadežda Olizarenko | 1984: Doina Melinte | 1988: Sigrun Wodars | 1992: Ellen van Langen | 1996: Svetlana Masterkova | 2000: Maria Mutola | 2004: Kelly Holmes | 2008: Pamela Jelimo | 2012: Caster Semenya | 2016: Caster Semenya | 2020: Athing Mu | 2024: Keely Hodgkinson |
