Djuktain kulttuuri

Djuktain kulttuuri oli kivikautinen metsästyskulttuuri Koillis-Siperiassa ehkä joskus 15500-11000 vuotta sitten^[1]. Kulttuurin merkitys perustuu siihen että sen on väitetty edeltäneen paleointiaaneja tai tämän löytöpaikan metsästäjien olleen paleointiaanien edeltäjien sukulaiskansaa tai olleen muuten yhteydessä näihin. Kulttuurin aikaisemmat epätarkat radiohiiliajoitukset aikaan 35000-19000 vuotta sitten on myöhemmin kiistetty.

Kulttuuri liitetään Alaskan-Luoteis-Aasian NAMANT-kompleksiin^[2]. Muita NAMANT-kompleksin perinteitä olivat Japanin-Kamtshatkan ja Alaskan mikroteräperinteet^[3].

{{Lana]]joen sivuhaaran Aldanjoen Djuktain kulttuuriin liittyi alussa intiaanienkin käyttämiä kaksipuolisesti isketty jä kiviesineitä ja myöhemmin mikroteriä, joita paleointiaanit eivät käyttäneet. Varhaisten intiaanien käyttämän tyyppisiä lehdenmuotoisia kärkiä esiintyy djuktain luolan löydöissä, mutta ne ovat harvinaisia^[3].

Djuktain kulttuuri

Djuktain kulttuuri ^[4] vallitsi Koillis-Siperiassa Jakutiassa Aldanjoella noin 15 000–10 000 vuotta sitten. Ajoitukset ovat melko epävarmoja. Kulttuuri liittyy varhaiseen ihmisasutukseen jääkauden loppuvaiheen Siperiassa. Nykytiedon mukaan Koillis-Siperia asutettiin vasta 15500 vuotta sitten jääkauden ankarimman vaiheen mentyä oli.

Djuktain kulttuurin arvellaan liittyvän varhaisten intiaanien muuttoon Amerikkaan. Tähän perinteeseen kuuluvat monet Angarajoen, Amurjoen, Indigirkan, Kolymajoen, Kamtšatkan niemimaan ja Kukhtuin löydöt, kuten myös monet Sahaliniin, Hokkaidoon, Etelä-Uralilta Mongoliaan ja Kiinaan sekä Amerikkaan ulottuvalta alueelta tehdyt löydöt.^[5]. Vanhimmat Djuktain kulttuurin löydöt ovat Aldanjoen Ust-Mil 2^[6] ja Ikhine^[7]. Varhaisen Djuktain kulttuuriin liittyvän Ust-MIl 2:n alimman kerrostuman ikä on uusien radiohiiliajoitusten mukaan 24300-23500 radiohiilivuotta^[8], kun aiemmin on arvioitu 35600-30000 vuotta^[9]. Ust-Mil 2:n alimpaan kerrostumaan liittyy mm. puolisuunnikkaan muotoisia kiviesineitä. Useinkaan kivityökaluja ei ole työstetty koko pinnaltaan^[10]. Ust MIl 2:een liittyy muun muassa mammutti, villasarvikuono, biisoni ja hevonen^[11].

Djuktain kulttuurin alueella, varsinkin nykyisessä Sahan tasavallassa, mikroteriä valmistanutta myöhempää kulttuuria edelsi 2-puolisesti iskettyjä teriä tehnyt kulttuuri. Mikroterät ilmestyivät Jakutiaan ehkä jo 35400–22500 Ikhinen 2:ssa, mutta varmemmin mikroteriä oli lännempänä Baikalin alueella noin 18000 vuotta sitten. 2-puolisesti isketyt terät ilmestyivät Troitskayaan noin 18 300–17 680 vuotta sitten.^[5] Pohjois-Amerikan paleointiaanien työkaluvalikoima muistuttaa Djuktain kulttuurin työkaluja ilman mikroteriä.^lähde?

Djuktain kulttuuri oli tyypillinen myöhäispaleoliittinen mammuttia ja myskihärkää metsästänyt kulttuuri, johon liittyi 2-puolisesti iskettyjä kolmiomaisia veitsiä ja keihäänkärkiä.^[12] Nämä kärjet muistuttavat muuten paleointiaanien tekemiä, mutta niistä puuttui fluting-tekniikka. Täältä on löydetty myös mikroteriä. Aldanjoen löydöt ajoitetaan jopa ajalle 35000–18000 eaa., eivätkä ne muistuta Euroopan Aurignacin ja Moustierin löytöjä.

Muita Itä-Aasiassa intiaanien alkuperään liittyviä paikkoja ovat olleet Baikaljärven lähellä sijainnut Mal’tan esihistoriallinen asutus 25000–13000 BP, joka eli mammutinmetsästyksellä, rakensi puoliksi maanalaisia taloja ja teki nais- ja lintupatsaita; Ushkijärvellä 14000–13000 BP oli suuri leiri.

Djuktain luola

Djuktain luola sijaitsee Sahan tasavallassa Ust-Majaskiyn alueella Aldanjokeen liittyvän Djuktaijoen varrella paikassa 59 18 N, 132 36 E^[13]. Luolan viimeiset paleoliittiset kivikautiset löydöt ajoittuvat aikaan 14000-12100 BP^[14].

Tähän aikaan liittyy mm. villamammutin, biisonin, hevosen, peuran, hirven, lumilampaan, suden, ketun, napaketun, jäniksen ja monien pienempien eläinten luita^[15]. Työkalulöydöissä on kerrostumassa VIIa, kaksipuolisia soikeita veitsiä^[16], pieniä pitkulaisia 2-puolisia keihäänkärkiä, ja mikroteriä^[16]. Viimeinen jääkautinen paleoliittinen kerros eli kerrostuma 7a on noin 40 cm paksu ja sieltä löytyy laajalti vuotomaan muttei jääpiikkien jäänteitä^[16].. Kerrostuma 7a ajoittuu aikaan 12100-13200 BP^[16]. Siihen liittyy piikkimäisiä kivityökaluja ja näiden esimuotoja. Lisäksi on muutamia prismalaisia työkaluja. Piikkimäiset työkalut ovat veneenmuotoisia, kolmiomaisia tai melkein suorakaiteita. Monet työkalut ovat karkeasti tehtyjä^[17]. 2-puoliset keihäänkärjet ovat melko hyvin työstettyjä^[16]. Kerrostuma 7b muistuttaa kulttuuriltaan ja eläimistöltään kerrostumaa 7 a ja ajoittuu suunnilleen aikaan 13000-14000 BP^[16]. Kerrostuma 7b on keskimäärin noin metrin paksuinen. Siinä on Routimisesta kielivää vuotomaata.. Myös alla oleva peruskallion päällä oleva vanhin kerrostuma on routinut. 7b:n työkalut ovat monesti prismamaisia ja karkeasti tehtyjä^[18]. Mm. mammutin lisäksi myös hirveä on 7b:ssäkin^[15]. kerrostumassa 7c ei hirven luita esiinny, mutta sieltä on kaivettu esiin mammutin, biisonin, hevosen, peuran, napaketun, jäniksen <-- ground squirrel citellus-->sopulin ja monien pienten jyrsijälajien sekä lintujenkin jäänteitä^[19]. VI:n alla olevassa VIII kerrostumassa esiintyy taas hirveä ja edellä mainittujen tyypillisten jääkautisten eläinten lisäksi myskihärkää^[19]. VIII kerrostuman löydöissä on yksi "solutremainen" kärki^[20], kaivertimia ja mikroteriä. Myös IX:ssä näkyy 2-puolisten kohtalaisen hyvin työstettyjen litteiden terien jäänteitä^[21]. Varhaisimpia Djultain luolan löytöjä on väitetty 23000-15000 vuotta vanhoiksi^[14].

Djuktain tyyppistä esineistöä on löydetty muun muassa Aldanjoen Tumulurista^[22] ja eräästä paikasta 27 km sivuun Jakutsk-Pokrovskin valtatiestä^[23]. Tumulrissa pistää silmään monet mantelimaiset soikeat ja veitsimäiset 2-puolisesti isketyt työkalut^[24].

Djuktain tyyppisiä löytöjä on tehty myös mm. Selemgdasta, missä kulttuurihorisontti II:ssa on lehtimäisiä veitsiä^[25] Aldanjoen Ust-Majaskiyn alueella Verkhne-Troitskajassa on ajoitusten mukaan yli 18300 radiohiilivuoden takaista esineistöä^[26]. Berelehkistä on löydetty ve2-puolisesti iskettyjä kivityökaluja sekä korujen jäänteitä^[27], ja lisäksi katkaistuja luita^[28]. Djultain kulttuuria on Ohotanmeren rannalla Habarovskin lähellä KukHuy 3:ssa^[29].

Berelekh

Berelekhin kivikautinen löytöpaikka on Itä-Siperiassa Indigarkan sivuhaaran Berelekhjoen varrella^[30] Sahan tasavallan Allakhovskin alueella paikassa 7024, 143 57. Paikalta on löydetty turpeen alaisesta jääpiikin halkaisemasta tulvahiekkakerrostumasta mm. kivityökaluja, työstettyjä luuesineitä ja eläinten luita^[31]. Paikka on ajoitettu aikaan noin 12000-13500 radiohiilivuotta sitten^[31]. Löydöksissä on kaksipuolisesti iskettyjä kiviesineitä, koruja ja kaivertimia^[27]. Joihinkin säilyneisiin luihin on tehty viivamaisia kaiverruksia^[28]. Tunnetuin Berelekhin löydös on mammutin kuva^[28]. Eläinlöydöt ovat mammutteja ja muita jääkauden eläimiä.

Ushkijärven löydöt

Kamtshatkan niemimaan Ushki-järveltä on kaivettu kivikautisia löytöjä viidestä kohtaa^[32]. Löydöt ovat neoliittisia ja peloliittisia. Kerrostumasta VI on löydetty yli pyöreän 20 nahkamajan jäänteet, joista on säilynyt muun muassa tulisija ja syötyjen kalojen ruotoja. Yhden majan alta on löydetty tarkoituksella sinne haudatun koiran luut^[32]. Erään majan alta on löydetty haudattu lapsi ja haudassa punaokraväriä ja kivityökaluja^[33]. Kerrostuma VI ajoittuu suunnilleen aikaan 10800 BP^[33]. VI:stä löydetyt kärjet ovat joko 2-puolisesti iskettyjä venemäisiä. Erääseen kiveen on kaiverrettu ehkä kotamaisten majojen kuvia^[34]. Ehkä n 13000-14000 BP:n ikäisestä^[35].

Kerrostumasta VII joka eroaa huomattavasti myöhemmästä VI:stä^[36] on löydetty suurten monilisisten majojen jäänteitä^[33]. Kivirengasliesiä ei ole löydetty. On löydetty okraa, hemamtiittia ja työkaluja. Kerrostumaa luonnehtivat litteät 2-puolisesti isketyt kärjet^[33] ja myös korut. Erityisesti Ushki VI:tlle ovat ominaisia kantakärjet.

VII:stä on myös kannoitettuja kärkiä, soikeita veitsiä, mikroterämäisiä poria, kaivertimia ja koruja^[37]. Ushki VII;n kantakärjet muistuttavat Pohjois-Amerikan varhaista kantakärkiperinnettä^[38]. Ushki 1:n alue oli jääkauden lopuilla ja varhaisholoseenilla tundraa^[39]. Myöhäisin Ushki on varhaiselta holoseenilta noin ajalta 8700 BP^[33].