Ditiotreitoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ditiotreitoli
Tunnisteet
IUPAC-nimi (2R,3R)-1,4-bis(sulfanyyli)butaani-2,3-dioli
CAS-numero 3483-12-3
PubChem CID 446094
SMILES C(C(C(CS)O)O)S[1]
Ominaisuudet
Molekyylikaava C4H10S2O2
Moolimassa 154,26 g/mol
Sulamispiste 42,5 °C[2]
Liukoisuus veteen 785 g/l (22 °C)[3]

Ditiotreitoli eli DTT tai Clelandin reagenssi (C4H10O2S2) on orgaaninen yhdiste, joka sisältää sekä dioli- ja ditioliryhmät. Yhdistettä käytetään biokemian tutkimuksissa.

Ditiotreitolin hapetus-pelkistys­potentiaali on alhainen −0,33 V eli se on hyvä pelkistin. Tällöin se hapettuu muodostaen syklisen kuusiatomisen disulfidin. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi biokemiassa proteiinitutkimuksissa. Ditiotreitoli kykenee pelkistämään esimerkiksi kysteiiniaminohapon sivuryhmiä muodostamat disulfidisidokset tioliryhmiksi. Pelkistyksen jälkeen usein lisätään myös jodietikkahappoa estämään disulfidisiltojen uudelleenmuodostuminen. Ditiotreitolin liuosta voidaan myös käyttää ehkäisemään disulfidisidosten muodostumista. Näihin tarkoituksiin voidaan käyttää myös muitakin tioleja, kuten merkaptoetikkahappoa.[4][5]

Disulfidisidoksen pelkistys ditiotreitolilla

Ditiotreitolia voidaan käyttää hyväksi myös peptidien synteesissä. Sillä poistetaan tioliryhmien suojausryhmät esimerkiksi tert-butyylimerkaptoryhmät.[6]

  1. Dithiothreitol – Substance summary NCBI. Viitattu 14. heinäkuuta 2011.
  2. Physical properties: 1,4-Dithiothreitol NLM Viitattu 14.07.2011
  3. (R*,R*)-1,4-dimercaptobutane-2,3-diol:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 30.6.2024. (englanniksi)
  4. Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 81. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2 (englanniksi)
  5. Teresa K. Attwood,Richard Cammack: Oxford dictionary of biochemistry and molecular biology, s. 191. Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0198529170 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.07.2011). (englanniksi)
  6. Thomas Felgenhauer, Christopher Schirwitz & Frank Breitling: Peptide Synthesis, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2002 Teoksen verkkoversio Viitattu 14.07.2011

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.