Dioncounda Traoré
| Dioncounda Traoré | |
|---|---|
 Dioncounda Traoré vuonna 2012. |
|
| Malin väliaikainen presidentti | |
| Edeltäjä | Amadou Toumani Touré |
| Seuraaja | Ibrahim Boubacar Keïta |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. helmikuuta 1942 Kati |
| Tiedot | |
| Puolue | Adéma-PASJ |
Dioncounda Traoré (s. 23. helmikuuta 1942 Kati[1]) on malilainen poliitikko, joka toimi maansa väliaikaisena presidenttinä vuosina 2012–2013.
Dioncounda Traoré syntyi Ranskan siirtomaa-armeijan upseerin Boubacar Traorén perheeseen[2]. Hän kävi koulunsa Kayesissa, Fréjusissa ja Bamakossa ja suoritti ylioppilastutkinnon Terrason de Fougères -lyseossa vuonna 1961. Traoré opiskeli matematiikkaa Moskovan ja Algerin yliopistoissa ja väitteli tohtoriksi Nizzan yliopistossa vuonna 1977.[1]
Traoré työskenteli opettajana Bamakon opettajakorkeakoulussa vuosina 1977–1980 ja Malin insinöörikorkeakoulussa vuodesta 1982. Vuosina 1991–1992 hän toimi insinöörikorkeakoulun rehtorina. Traoré osallistui opiskelijajärjestöjen toimintaan ja kuului opettajakorkeakoulun ammattiyhdistyskomiteaan. Hänet pidätettiin ammattiyhdistystoiminnan takia vuosina 1980 ja 1986.[1]
Traoré osallistui Malin demokratialiikkeeseen ja oli yksi Alliance pour la démocratie au Mali -järjestön perustajajäsenistä. Vuoden 1991 vallankaappauksen jälkeen hän toimi puolueeksi muuttuneen Adéma-PASJ:n varapuheenjohtajana.[3] Hän työskenteli Malin julkisten palvelujen, työvoima- ja hallintouudistusministerinä vuosina 1992–1993, puolustusministerinä vuosina 1993–1994 ja ulkoministerinä vuosina 1994–1997[1].
Traoré valittiin Naran edustajaksi Malin kansalliskokoukseen vuonna 1997. Hän toimi Adéma-PASJ:n parlamenttiryhmän puheenjohtajana ja koko puolueen puheenjohtajana Ibrahim Boubacar Keïtan erottua vuonna 2000. Traoré hävisi vuoden 2002 kansalliskokousvaalit, mutta hänet valittiin uudelleen kansanedustajaksi vuonna 2007. Traoré toimi kansalliskokouksen puheenjohtajana[3][4] ja hänet valittiin Adéma-PASJ:n presidenttiehdokkaaksi vuonna 2012[1].
Amadou Haya Sanogon maaliskuussa 2012 johtaman sotilasvallankaappauksen jälkeen Traoré nimitettiin Länsi-Afrikan talousyhteisön painostuksesta Malin väliaikaiseksi presidentiksi virastaan eronneen Amadou Toumani Tourén tilalle 8. huhtikuuta 2012. Hän nimitti väliaikaisen hallituksen pääministeriksi Cheick Modibo Diarran, jonka sotilaat pakottivat eroamaan.[3] Traoré nimitti uudeksi pääministeriksi Diango Cissokon, joka muodosti hallituksen 15. joulukuuta 2012[5].
Virkakautensa aikana toukokuussa 2012 Traoré joutui sotilasvallankaappauksen kannattajien pahoinpitelemäksi Koulouban presidentinpalatsissa. Hän pakeni Pariisiin ja palasi Bamakoon kahden kuukauden kuluttua.[6][7]
Vallankaappauksen jälkeen käydyssä sisällissodassa tuaregi- ja islamistikapinalliset valtasivat Malin koko pohjoisosan, mutta Ranskan armeijan johdolla heidät onnistuttiin karkottamaan vuoden 2013 alkuun mennessä. Heinä-elokuussa uudeksi presidentiksi valittiin Ibrahim Boubacar Keïta, joka astui virkaansa 4. syyskuuta 2013.[5]
Traoré vetäytyi Adéma-PASJ:n johdosta toukokuussa 2015[8]. Hän kieltäytyi myös ehdokkuudesta vuoden 2018 presidentinvaaleissa[9].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Qui est qui? Dioncounda Traoré aBamako. Viitattu 29.12.2019.
- ↑ Dioncounda Traoré, ancien Président de la République par intérim, à cœur ouvert: «Ma mère a tout fait pour moi» Maliweb. Viitattu 29.12.2019.
- ↑ a b c The Statesman’s Yearbook 2013: The Politics, Cultures and Economies of the World, s. 831–833. New York: Palgrave Macmillan, 2012. ISBN 978-1-349-59543-3
- ↑ Imperato, Pascal James & Imperato, Gavin H.: Historical Dictionary of Mali, fourth edition, s. 305. Lanham: Scarecrow Press, 2008. ISBN 978-0-8108-5603-5
- ↑ a b Political Handbook of the World 2015, s. 916, 918–919. Thousand Oaks: CQ Press, 2015. ISBN 978-1-4833-7157-3
- ↑ Mali: Dioncounda Traoré, un président outragé Jeune Afrique. Viitattu 29.12.2019.
- ↑ Mali: retour du président Dioncounda Traoré dans un pays en pleine tourmente Jeune Afrique. Viitattu 29.12.2019.
- ↑ Mali: Dioncounda Traoré, sa vie loin des projecteurs Jeune Afrique. Viitattu 29.12.2019.
- ↑ Présidentielle au Mali: l’Adema face à un choix crucial Jeune Afrique. Viitattu 29.12.2019.
