Dillenburg
Dillenburg | |
---|---|
lippu |
vaakuna |
Dillenburg |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Hessen |
Piirikunta | Lahn-Dill-Kreis |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 83,9 km² |
Korkeus | 230 m |
Väkiluku (2019) | 23 251[1] |
– Väestötiheys | 277 as./km² |
Postinumero | 35683–35690 |
Suuntanumero(t) | 02771 |
Dillenburg on kaupunki Lahn-Dill-Kreisin piirikunnassa Hessenin osavaltiossa keskisessä Saksassa. Se sijaitsee noin 75 kilometriä Frankfurt am Mainista luoteeseen.[2] Dillenburgille myönnettiin marraskuussa 2017 lisänimi Oranienstadt, ja kaupungin viralliseksi nimeksi tuli Oranienstadt Dillenburg.[3] Alankomaiden vapaustaistelija Vilhelm I Oranialainen oli syntyisin Dillenburgista.[4]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dillenburg sijaitsee Hessenin länsiosassa 55-kilometrisen Dilljoen laaksossa. Kaupungin länsipuolella on Haigerin kaupunki, joka rajoittuu Nordrhein-Westfalenin osavaltioon. Dill-joki laskee Lahnin ja Reinin kautta Pohjanmereen. Lahn-Dill-piirin pääkaupunki Wetzlar sijaitsee Dillenburgin kaakkoispuolella. Lounaassa on Westerwaldin ylänkömaa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Varhaisin asiakirjamaininta Dillenburgista on vuodelta 1254. Ludvig IV myönsi paikkakunnalle kaupunkioikeudet vuonna 1344. Nassau-Dillenburgin kreivit hallitsivat Dillenburgin linnaa 1500-luvulla. Ensimmäinen maininta linnasta on vuodelta 1130. Seitsenvuotisessa sodassa linna vaurioitui pahoin.[4]
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana 1634 Ruotsin joukot aiheuttivat vakavia tuhoja Dillenburgissa ja sen ympäristössä. Vuonna 1723 Dillenburg kärsi tulipalosta, joka tuhosi yli puolet kaupungin rakennuksista. Takaiskuista huolimatta Dillenburg kehittyi hiljalleen: perustettiin oppilaitoksia, ensimmäinen sanomalehti Dillenburgische Intelligenz-Nachrichten alkoi ilmestyä 1773 ja kaupunki liitettiin rautatieverkkoon vuonna 1862. Teollinen vallankumous muutti kaupunkia pysyvästi vuodesta 1866 alkaen.[4]
Toisen maailmansodan aikana Dillenburg oli teollisuuskaupunkina houkutteleva pommituskohde. Sodan lopussa kaupungin infrastruktuuri ja rakennuskanta kärsivät huomattavia vaurioita. Sodan jälkeen Dillenburg kuului Yhdysvaltain miehitysvyöhykkeeseen. Kehitys eteni ripeästi: uusia taloja, uutta rahaa, parempia liikenneyhteyksiä. Vanhakaupunki uudistettiin ja Dillenburgin linnaa restauroitiin. Alankomaiden kuningatar vieraili kaupungissa vuonna 1971, jolloin moottoritie 45:n Dillenburgiin liittyvä osuus avattiin liikenteelle.[4]
Dillenburgin maamerkki on 1870-luvulla rakennettu 37-metrinen Wilhelmsturm eli Wilhelmintorni.[5]
Talous ja liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dillenburgissa on useita teollisia yrityksiä, kuten terästeollisuutta edustava Outokumpu Nirosta. Isabellenhütte Heuslerin pääkonttori sijaitsee Dillenburgissa; yrityksen historia ulottuu vuoteen 1482. Sen toimialana on tarkkuusmittauslaitteiden kehittäminen ja valmistus. Deutsche Telekomilla on datakeskus Dillenburgissa.
Dillenburgin keskeinen moottoritieyhteys on läntisen Saksan halki kulkeva 257-kilometrinen BAB 45. Kaupungin rautatieasema sijaitsee 73-kilometrisellä Dillstrecke-rataosuudella.
Lähteet ja viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Statistik Hessen : Tabellen Bevölkerung : Die Bevölkerung in den hessischen Gemeinden am 31.06.2019 Statistik.hessen.de. Hessisches Statistisches Landesamt. Arkistoitu 2.4.2019. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ Entfernung von Frankfurt am Main, Hessen, Deutschland nach Dillenburg, Hessen, Deutschland Entfernungsrechnerkm.com. Viitattu 29.9.2019.[vanhentunut linkki]
- ↑ Dillenburg ist Oranienstadt Dillenburg.de. Arkistoitu 10.11.2017. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ a b c d Jahreszahlen zu Dillenburgs Geschichte Dillenburg.de. Oranienstadt Dillenburg. Viitattu 29.9.2019.
- ↑ Das oranien-nassauische Museum Dillenburger-museumsverein.de. Viitattu 30.9.2019.[vanhentunut linkki]