DSL
Digital subscriber line (DSL) eli digitaalinen tilaajayhteys on kattonimitys joukolle tietoliikennetekniikoita, joilla tietoa siirretään perinteisen lankapuhelinverkon kaapelissa eli puhelinlinjassa hyödyntäen puhetaajuuksia korkeampia taajuuksia. Tällöin tiedonsiirtoyhteyden käytettävissä on perinteistä modeemia laajempi taajuusalue, jolloin voidaan saavuttaa suurempi tiedonsiirtonopeus. Yleisin DSL-yhteyden tyyppi on ADSL.
Lankapuhelinverkko on alun perin suunniteltu välittämään vain puhetta ja sen välittämä kaistanleveys on rajattu siten noin neljään kilohertsiin, mikä asettaa huomattavan rajoitteen modeemilla tapahtuvan tiedonsiirron nopeudelle. DSL-tekniikassa puhelinverkosta hyödynnetään ainoastaan sen passiivinen osuus, tilaajajohto, eli kaapelointi tilaajan ja paikallisen puhelinkeskustilan välillä, jolloin kaistanleveyttä rajoittavat puhelinverkon osat eliminoituvat. DSL-yhteyden mahdollistamiseksi puhelinkeskus ei saisi sijaita muutamaa kilometriä kauempana tilaajasta, koska korkeat taajuudet vaimenevat kaapelin pituuden kasvaessa, jolloin kaapelin välittämä kaistanleveys kaventuu vähitellen ja yhteyden suurin mahdollinen nopeus laskee, kunnes yhteyttä ei voida lopulta muodostaa lainkaan. Tämän vuoksi DSL-liittymiä ei aina voida tarjota haja-asutusalueilla.
Tyypillisessä toteutustavassa käyttäjällä on DSL-modeemi ja puhelinkeskuksessa on DSL-keskitin eli DSLAM (DSL Access Multiplexer), jonka tilaajakortille yhteys päättyy. Rinnakkaisyhteydellä, eli käytettäessä samaa puhelinliittymän tilaajajohtoa sekä puhelin- että DSL-yhteytenä, täytyy puhelinliikenne erottaa dataliikenteestä suotimin eli erottimin DSL-yhteyden molemmissa päissä. Suotimin erotettua data- ja puhelinliikennettä kutsutaan ala- ja yläkaistoiksi. Jos käyttäjällä on enemmän kuin yksi analoginen puhelin, on suositeltavaa asentaa jokaiseen puhelimeen suodin, jotta puhelin ei häiritse DSL-liikennettä ja puhelimesta ei mahdollisesti kuulu DSL-yhteyden aiheuttamaa kohinaa.
Toisessa toteutustavassa yhteys voidaan muodostaa DSL-modeemiparia käyttäen esimerkiksi kahden kiinteistön, rakennuksen, huoneiston tai muun kohteen välille silloin, kun halutaan hyödyntää olemassa olevaa puhelinyhtiön tai kiinteistön omaa puhelinkaapelointia. Tällöin asiakas vuokraa puhelinyhtiöltä tarvittaessa vain passiivisen johtoyhteyden, jolloin kohteisiin johtavat kaksi tilaajajohtoa kytketään suoraan toisiinsa keskuksesta käsin. Kiinteistön omaa kaapelointia käytettäessä johtoa ei tarvitse vuokrata, ja mahdolliset kytkennät suoritetaan talojakamossa tai muussa teletilassa. Näin voidaan yhdistää vaikkapa kahdessa eri rakennuksessa tai liikehuoneistossa toimivan yrityksen lähiverkot tai liittää yksittäisiä verkkokaapeloinnin ulottumattomissa sijaitsevia laitteita, kuten automaatteja, valvontakameroita tai WLAN-tukiasemia, lähiverkkoon.
DSL-yhteydet voivat olla joko symmetrisiä tai asymmetrisiä. Symmetrisessä yhteydessä siirtonopeus molempiin suuntiin on sama. Usein kuitenkin voidaan olettaa, että käyttäjä pääasiassa käyttää WWW-sivuja tai lataa tiedostoja verkosta, jolloin nopeuden verkkoon päin ei tarvitse olla kovin korkea. Silloin riittää asymmetrinen eli epäsymmetrinen yhteys, jossa nopeus on eri ulos- ja sisäänpäin.
DSL-standardit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ADSL (Asymmetric Digital Subscriber Line)
- RADSL (Rate Adaptive Digital Subscriber Line)
- VDSL (Very high speed Digital Subscriber Line)
- SHDSL (Symmetric High-Speed Digital Subscriber Line)
- HDSL (High bit rate Digital Subscriber Line)
- IDSL (ISDN Digital Subscriber Line)
| Standardi | Nopeus tilaajalle | Nopeus tilaajalta | Linjakoodi | Taajuusalue | |
|---|---|---|---|---|---|
| ANSI T1.413 Issue 2 | ADSL | 8 Mbit/s | 1,0 Mbit/s | DMT | 30 kHz–1,1 MHz |
| ITU G.992.1 | ADSL (G.DMT) | 8 Mbit/s | 1,0 Mbit/s | DMT | |
| ITU G.992.2 | ADSL Lite (G.Lite) | 1,5 Mbit/s | 0,5 Mbit/s | DMT | |
| ITU G.992.3/4 | DSL2 | 12 Mbit/s | 1,0 Mbit/s | ||
| ITU G.992.3/4 Annex J | ADSL2 | 12 Mbit/s | 3,5 Mbit/s | DMT | |
| ITU G.992.5 Annex L | ADSL2+ | 24 Mbit/s | 1,0 Mbit/s | DMT | 2,2 MHz asti |
| ITU G.992.5 Annex M | ADSL2+ | 24 Mbit/s | 3,5 Mbit/s | DMT | |
| ITU G.993.1 | VDSL | DMT, QAM | |||
| ITU G.993.2 | VDSL2 | 100 Mbit/s | 100 Mbit/s | DMT | |
| ITU G.991.1 | HDSL | 2 304 kbit/s | 2 304 kbit/s | 2B1Q, CAP | |
| ITU G.991.2 | SHDSL | 2 304 kbit/s | 2 304 kbit/s | TC-PAM | |
| ITU G.961 | IDSL | 144 kbit/s | 144 kbit/s | 2B1Q | |
Tavallisin kuluttajille tarjottava ratkaisu on ADSL. Yrityksille suunnattujen SHDSL-yhteyksien nopeus voidaan moninkertaistaa käyttämällä useita kuparipareja yhden sijasta. VDSL-pohjaisilla toteutuksilla saavutetaan jopa 100 Mbit/s symmetrinen nopeus yhdellä parilla.