Dietrich Buxtehude
Dietrich (myös Dieterich tai Diderik) Buxtehude (noin 1637 – 9. toukokuuta 1707 Lyypekki[1]) oli tanskalais-saksalainen urkuri ja säveltäjä. Buxtehuden elämänvaiheista ei ole säilynyt kovinkaan paljon tietoa.
Buxtehude syntyi todennäköisesti Helsingborgissa, Juutinrauman itärannalla noin vuonna 1637. Hän piti Tanskaa isänmaanaan, vaikka eli valtaosan elämästään Pohjois-Saksassa Lyypekin Marian kirkon urkurina.[2]
Buxtehude sävelsi muun muassa urkumusiikkia ja kantaatteja, mutta suurin osa sävellyksistä on kadonnut. Hänen urkumusiikkiaan pidetään nykyään pohjoissaksalaisen barokin huipentumana. Nuori Johann Sebastian Bach käveli vuonna 1705 lähes 300 kilometriä kuullakseen Buxtehuden urkujensoittoa, ja myös Georg Friedrich Händel matkusti kuulemaan maineikasta muusikkoa.
Urkurinvirassaan Buxtehude sävelsi ja johti myös soitin- ja lauluyhtyemusiikkia.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Isänsä Johannes Buxtehuden työn jatkajana Dieterich aloitti urkurin viroissa Juutinrauman molemmilla puolilla, Helsinborgin ja Helsingørin Marian kirkoissa. Opetusta hän ilmeisesti sai pääosin isältään, joskin hän saattoi opiskella myös Hampurissa tai Lyypekissä. Noin 30-vuotiaana Buxtehude kutsuttiin Lyypekin Marian kirkon urkuriksi, jota virkaa Buxtehude hoiti kuolemaansa asti.[2]
Buxtehude avioitui Lyypekissä edeltäjänsä, urkuri Franz Tunderin tyttären Anna Margaretan kanssa. Buxtehude nosti jo Tunderin perustamat adventtiajan iltamusiikit (saks. Abendmusik) kukoistukseensa. Viitenä peräkkäisenä joulua edeltävänä sunnuntaina pidetyssä vuosittaisessa konserttisarjassa tiedetään esitetyn laajojakin oratoriotyyppisiä teoksia, mutta yhtään varmasti Buxtehudeen säveltämäksi todistettua teosta ei ole säilynyt. Tallella on kuitenkin toista sataa kantaattia tai pienempää vokaaliteosta eri kokoelmissa.[2]
Buxtehudea pidetään 1600-luvun pohjoissaksalaisen urkuri- ja urkusäveltäjäperinteen huipennuksena. Buxtehuden urkuteoksia on säilynyt erityisesti Bachin lähipiirin kopioimina. Suurelle pohjoissaksalaiselle urkutyypille luodut teokset ovat säilyttäneet asemansa keskeisenä barokin urkuohjelmistona.[2]
Buxtehuden säilyneet urkusävellykset (muun muassa preludeja, fuugia, passacaglioita ja koraalialkusoittoja) julkaistiin painettuina vuosina 1876–1878 ja valikoima kirkkokantaatteja vuonna 1904. Kiinnostus Buxtehudea ja hänen musiikkiaan kohtaan virisi uudelleen vietettäessä hänen syntymänsä 300-vuotisjuhlaa vuonna 1937.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto (2. painos), s. 62. Helsinki: Otava, 1997.
- ↑ a b c d Haapasalo, Juhani: Dieterich Buxtehude Urkuprojekti, Metropolia Ammattikorkeakoulu. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 2.7.2013.
- ↑ Haapanen, Toivo ym. (toim.): Musiikin tietokirja, s. 67. Helsinki: Otava, 1948.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dietrich Buxtehude Wikimedia Commonsissa
- Jaakko Tuohiniemi: Yhtenäistetty Dieterich Buxtehude (koko sävellystuotanto listattuna).
- Helsingin kaupunginkirjasto (Arkistoitu – Internet Archive).
- Juhani Haapasalon Buxtehude-sivu (Arkistoitu – Internet Archive).
- Dietrich Buxtehude International Music Score Library Project (englanniksi)
- Vapaasti käytettävissä olevia Buxtehuden partituureja.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
