Didier Ollé-Nicolle
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Syntymäaika | 2. syyskuuta 1960 | ||
| Syntymäpaikka | Belley, Ain, Ranska | ||
| Pelipaikka | puolustaja | ||
| Seura | |||
| Seura | avoin | ||
| Tehtävä | päävalmentaja | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1979–1984 |  Angers
|
||
| 1984–1990 | Chambéry
|
||
| 1990–1991 | Raon-l'Étape
|
||
| Valmennusura | |||
| 1999–1999 | Raon-l'Étape
| ||
| 2000–2003 | Valenciennes
| ||
| 2003–2005 | Nîmes
| ||
| 2005–2006 | Châteauroux
| ||
| 2006–2009 | Clermont
| ||
| 2009–2010 | Nice
| ||
| 2010–2011 |  Neuchâtel Xamax
| ||
| 2011 |  Apollon Limassol
| ||
| 2011–2012 |  Alger
| ||
| 2012–2013 | Rouen
| ||
| 2014 |  Benin
| ||
| 2015–2016 | Colmar
| ||
| 2016–2020 | Orléans
| ||
| 2020–2021 | Le Mans
| ||
| 2021–2022 | PSG (naiset)
| ||
Didier Ollé-Nicolle (s. 2. syyskuuta 1961) on ranskalainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ollé-Nicollen peliura jäi varsin vaatimattomaksi. Hän edusti 12 pelivuotensa aikana SCO Angersia ja SO Chambéry Footia pelaten korkeimmillaan Division 2:ssa. Hän lopetti pelaamisen 30-vuotiaana 1991.
Valmennusuransa Ollé-Nicolle aloitti heti pelaajauransa jälkeen 1991 piskuisessa US Raonnaisen joukkueessa. Pesti pienessä vosges'laisseurassa kesti yhdeksän vuotta. Seura pelasi läpi 1990-luvun amatöörisarjassa. Parhaat väläytykset Ollé-Nicollen johtama joukkue antoi vuosina 1996–1997, kun se voitti Lorrainen cupin ja eteni Coupe de Francessa 16 parhaan joukkoon.
Vuonna 2000 Ollé-Nicolle siirtyi Raonnaisesta Valenciennes FC:n päävalmentajaksi. Pesti alkoi kehnosti, sillä VAFC putosi kauden 2000–2001 päätteeksi Nationalista amatöörisarjaan. Visiitti jäi kuitenkin lyhyeksi ja seura palasi Nationaliin kauden 2001–2002 päätteeksi.
2003 Ollé-Nicolle siirtyi Nîmes Olympiquen päävalmentajaksi. Parhaimmillaan joukkue sijoittui kaudella 2004–2005 Nationalissa viidenneksi ja eteni Coupe de Francessa välieriin. Nîmes'ssä annetut näytöt nostivat Ollé-Nicollen kesällä 2005 Ligue 2:ssa pelanneen LB Châteauroux'n peräsimeen. Kausi alkoi hyvin, mutta Ollé-Nicolle joutui jättämään tehtävänsä jo maaliskuussa 2006 ajauduttuaan riitoihin seurajohdon kanssa.
Heinäkuussa 2006 Ollé-Nicolle palasi valmennustehtäviin siirtyen Clermont Footin peräsimeen. Debyyttikaudellaan hän luotsasi seuran Nationalin mestariksi. Kausi 2007–2008 Ligue 2:ssa sujui myös loistavasti ja Clermont taisteli jopa sensaatiomaisesta liiganousijan paikasta. Lopulta seura sijoittui viidenneksi, ja France Football palkitsi Ollé-Nicollen vuoden 2007 parhaana Ligue 2 -valmentajana.
Kausi 2008–2009 sui myös verrattain hyvin, mutta mistään sensaatiosta ei ole enää voitu puhua. Keskikastin sijoitus turvasi kuitenkin Clermontin sarjapaikan myös seuraavalle kaudelle. Ollé-Nicollen näytöt pantiin merkille ja toukokuussa 2009 Ligue 1 -seura OGC Nice kertoi, että Ollé-Nicolle on seuran uusi päävalmentaja. Hän aloitti työssään kesällä 2009.[1] Ollé-Nicollen johdolla Nice ei saanut isoa vaihdetta silmään kauden aikana ja vajosi putoamistaisteluun. Lopulta seurajohto sai tarpeekseen ja ilmoitti maaliskuun puolivälissä 2010 erottavansa Ollé-Nicollen. OGC Nice oli tässä vaiheessa sijalla 17, viisi pistettä putoamisviivan yläpuolella.[2]
Syyskuun alussa 2010 Ollé-Nicolle teki kauden loppuun ulottuvan sopimuksen Sveitsin liigan hännille juuttuneen Neuchâtel Xamax'n kanssa.[3] Ollé-Nicolle ei onnistunut toivotulla tavalla nostamaan seuraa pois putoamiskamppailusta ja sai lopulta potkut toukokuussa 2011.[4]
Heinäkuussa 2011 Ollé-Nicollesta tuli kyproslaisen Apollon Limassolin uusi päävalmentaja.[5] Ollé-Nicolle jätti Apollonin marraskuussa 2011 ja siirtyi algerialaisen USM Algerin peräsimeen.[6] Toukokuun lopussa 2012 Ollé-Nicolle ilmoitti palaavansa valmentajaksi Ranskaan, kun hänestä tuli FC Rouenin uusi päävalmentaja.[7] Hänen johdollaan Rouen sijoittui Nationalissa viidenneksi, mutta seura ajautui kauden päätteeksi konkurssiin ja Ollé-Nicolle jätti joukkueen.
Maaliskuussa 2014 Ollé-Nicollesta tuli Beninin maajoukkueen päävalmentaja.[8] Hän sai potkut tehtävästään jo marraskuussa 2014.[9] Maaliskuussa 2013 Ollé-Nicolle jatkoi uraansa SR Colmarin peräsimessä.[10] Joulukuun lopussa 2016 hän siirtyi Ligue 2:n häntäpäähän juuttuneen US Orléansin peräsimeen.[11] Hän onnistui pelastamaan joukkueensa putoamiselta kauden päätteeksi. Seuraavat kaudet olivat nousujohteisia ja parhaimmillaan Ollé-Nicolle luotsasi Orléansin Ligue 2:ssa sijalle 8 ja Ranskan cupissa puolivälieriin kaudella 2018/19. Kaudella 2019/20 Orléans vajosi sarjan viimeiseksi ja seurajohto erotti hänet helmikuussa 2020.[12]
Kesäkuussa 2020 Ollé-Nicollesta tuli Le Mansin päävalmentaja.[13] Joukkue sijoittui hänen johdollaan Nationalissa neljänneksi. Kauden jälkeen Ollé-Nicolle jätti tehtävänsä.[14]
Kesällä 2021 Ollé-Nicollesta tuli PSG:n naisten edustusjoukkueen päävalmentaja kaksivuotisella sopimuksella.[15] Hänet vapautettiin tehtävästään toukokuussa 2022 seksuaalisen häirinnän vuoksi.[16][17] Elokuun alussa 2022 hänet korvasi Gérard Prêcheur.[18]
Ansiot valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- National: 2007
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ollé-Nicolle to take Nice hot-seat
- ↑ Nice to show Ollé-Nicolle the door
- ↑ Didier Ollé-Nicolle à la tête de NE Xamax
- ↑ Neuchatel Xamax fires coach, denies Maradona link (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Football (Valenciennes) : l'ancien coach Ollé-Nicolle vers l'Apollon Limassol
- ↑ Ollé-Nicolle coach de l'USM Alger (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ollé-Nicolle va coacher Rouen
- ↑ Olé-Nicolle a signé
- ↑ Bénin: Didier Ollé-Nicolle limogé
- ↑ Didier Ollé-Nicolle, nouvel entraîneur des Verts
- ↑ Ollé-Nicolle nommé entraîneur d'Orléans
- ↑ Orléans : Ollé-Nicolle écarté (off.)
- ↑ National. Le Mans FC a trouvé son entraineur
- ↑ National. Le Mans FC se sépare de Didier Ollé-Nicolle
- ↑ Didier Ollé-Nicolle nouvel entraîneur de l'équipe féminine
- ↑ Didier Ollé-Nicolle, PSG women’s coach, temporarily dismissed (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ PSG féminines : une information judiciaire ouverte depuis le 15 mai dans le dossier de l'agression sexuelle
- ↑ Gérard Prêcheur is the new women's team manager
| Edeltäjä: Ludovic Batelli |
Valenciennes FC:n päävalmentaja 2000–2003 |
Seuraaja: Daniel Leclercq |
| Edeltäjä: Marc Collat |
Clermont Footin päävalmentaja 2006–2009 |
Seuraaja: Michel Der Zakarian |
| Edeltäjä: Frédéric Antonetti |
OGC Nicen päävalmentaja 2009–3/2010 |
Seuraaja: Éric Roy |
| Edeltäjä: Jean-Michel Aeby |
Neuchâtel Xamax'n päävalmentaja 9/2010–5/2011 |
Seuraaja: Bernard Challandes |
| Edeltäjä: Hervé Renard |
USM Algerin päävalmentaja 11/2011–2012 |
Seuraaja: Meziane Ighil |
| Edeltäjä: Emmanuel Da Costa |
FC Rouenin päävalmentaja 2012–2013 |
Seuraaja: Hakli Dahmane |
| Edeltäjä: Olivier Echouafni |
PSG:n naisten joukkueen päävalmentaja 2021–2022 |
Seuraaja: Gérard Prêcheur |