Di-isopinokamfeyyliboraani
Di-isopinokamfeyyliboraani | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Bis(4,6,6-trimetyyli-3-bisyklo[3.1.1]heptanyyli)boori |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | [B](C1CC2CC(C1C)C2(C)C)C3CC4CC(C3C)C4(C)C[1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C20H35B |
Moolimassa | 286,29 g/mol |
Liukoisuus veteen | Orgaanisiin liuottimiin |
Di-isopinokamfeyyliboraani (C20H35B) on organoboraaneihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään orgaanisen kemian synteeseissä hydroboraatioreaktioissa ja muiden kiraalisten katalyyttien valmistamiseen.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa di-isopinokamfeyyliboraani on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste reagoi veden ja muiden proottisten liuottimien kanssa. Se liukenee eettereihin, muun muassa tetrahydrofuraaniin, dioksaaniin ja dimetoksietaaniin. Yhdiste on optisesti aktiivinen, ja siitä tunnetaan sekä (+)-että (-)-enantiomeerit.[2]
Di-isopinokamfeyyliboraani valmistetaan pineenistä hydrobooraamalla sitä boraanin ja dimetyylisulfidin muodostamalla kompleksilla. Muodostuva enantiomeeri riippuu lähtöaineena käytetyn pineenin enantiomeerista. Pineenin (+)-enantiomeeri johtaa (-)-di-isopinokamfeyyliboraaniin ja (-)-pineenistä muodostuu di-isopinokamfeyyliboraanin (+)-enantiomeeria.[2][3] Di-isopinokamfeyyliboraani on yleisesti käytetty reagenssi alkeenien ja enamiinien hydroboraatioreaktioissa. Yhdiste on voimakkaasti steerisesti estynyt, minkä vuoksi se reagoi vain cis-isomeerien kanssa. Hydroboraatioreaktioiden lisäksi sitä voidaan käyttää kiraalisena pelkistimenä pelkistettäessä hydroksikarbonyyliyhdisteitä. Yhdiste toimii myös lähtöaineena muiden kiraalisten katalyyttien, kuten monoisopinokamfeyyliboraanin, valmistukselle.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ (-)-Diisopinocampheyl borane – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 17.7.2017.
- ↑ a b c Raj K. Dhar, Kanth V. B. Josyula, Robert Todd, Pravin D. Gagare & Veeraraghavan Ramachandran: Diisopinocampheylborane, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2015. Teoksen verkkoversio Viitattu 17.7.2017
- ↑ a b Marek Zaidlewicz: Hydroboration, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2005. Viitattu 17.7.2017.
- ↑ Narayan S. Hosmane: Boron Science, s. 745. CRC Press, 2016. ISBN 9781439826638 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 17.7.2017). (englanniksi)