Di-isononyylisykloheksaani-1,2-dikarboksylaatti
| Di-isononyylisykloheksaani-1,2-dikarboksylaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Bis(7-metyylioktyyli)sykloheksaani-1,2-dikarboksylaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES |
CC(C)CCCCCCOC(=O)C1CCCCC1 C(=O)OCCCCCCC(C)C |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C26H48O4 |
| Moolimassa | 424,644 g/mol |
| Kiehumispiste | 394 °C[1] |
| Tiheys | 0,95 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene |
Di-isononyylisykloheksaani-1,2-dikarboksylaatti (C26H48O4) eli DINCH on estereihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää muovinpehmentimenä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa di-isononyylisykloheksaani-1,2-dikarboksylaatti on väritöntä nestettä. Yhdiste on käytännöllisesti katsoen veteen liukenematonta, mutta liukenee useisiin orgaanisiin liuottimiin.[3][4] Di-isononyylisykloheksaani-1,2-dikarboksylaatti esiintyy cis- ja trans-isomeereina, jossa cis/transsuhde on tavanomaisesti 9:1[5][6].
Di-isononyylisykloheksaani-1,2-dikarboksylaattia valmistetaan pelkistämällä di-isononyyliftalaattia vedyttämällä. Reaktio tapahtuu 80–120 °C:n lämpötilassa ja katalyyttinä käytetään ruteniumia. Toinen tapa on 1,2-sykloheksaanidikarboksyylihapon anhydridin ja isononanolin reaktio.[3][5][6]
Di-isononyylisykloheksaani-1,2-dikarboksylaattia käytetään erityisesti polyvinyylikloridin pehmentimenä. Sillä voidaan korvata ftalaattien käyttöä esimerkiksi elintarvikesovellutuksissa, leluissa, lääketieteellisissä sovellutuksissa ja lattianpinnoitteissa.[2][5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 1,2-Cyclohexanedicarboxylic acid, 1,2-diisononyl ester:Boiling point European Chemicals Agency. Viitattu 1.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Christopher J. Howick: "Plasticizers", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2021.
- ↑ a b Eula Bingham, Barbara Cohrssen: Patty's Toxicology, s. 243–244. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 978-1-118-16581-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2024). (englanniksi)
- ↑ Hexamoll® DINCH BASF. Viitattu 1.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Perry Walters, David F. Cadogan & Christopher J. Howick: "Plasticizers", teoksessa Ullmann’s Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2020.
- ↑ a b c Jacques Mortier: Industrial Arene Chemistry. John Wiley & Sons, 2023. ISBN 978-3-527-82798-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 1.7.2024). (englanniksi)