Di(2-etyyliheksyyli)adipaatti
| Di(2-etyyliheksyyli)adipaatti | |
|---|---|
adipate.png) |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Bis(2-etyyliheksyyli)heksaanidioaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES |
CCCCC(CC)COC(=O) CCCCC(=O)OCC(CC)CCCC |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C22H42O4 |
| Moolimassa | 370,556 g/mol |
| Sulamispiste | -67,8 °C[1] |
| Kiehumispiste | 417 °C[1] |
| Tiheys | 0,927 g/cm3[1] |
| Liukoisuus veteen | 3,2·10-6 g/l (22 °C)[2] |
Di(2-etyyliheksyyli)adipaatti (C22H42O4) tai bis(2-etyyliheksyyli)adipaatti, myös dioktyyliadipaatti, on estereihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää esimerkiksi muovinpehmentimenä.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa di(2-etyyliheksyyli)adipaatti on väritöntä tai kellertävää nestettä. Yhdiste on veteen liukenematonta, mutta liukenee esimerkiksi etanoliin, dietyylieetteriin ja asetoniin.[3][4]
Di(2-etyyliheksyyli)adipaattia valmistetaan esteröimällä 2-etyyliheksanolia ja adipiinihappoa.[5][6]
Di(2-etyyliheksyyli)adipaatti on runsaasti käytetty muovinpehmennin, joka parantaa esimerkiksi polyvinyylikloridin, polystyreenin, nitroselluloosan ja useiden kumien kylmäominaisuuksia. Sitä käytetään yksin tai yhdessä ftalaattien kanssa. Yhdistettä voidaan käyttää myös voiteluaineena ja kosmetiikkatuotteissa.[3][4][5][6][7][8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 430. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Bis(2-ethylhexyl) adipate:Water solubility European Chemicals Agency. Viitattu 4.6.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Robert A. Lewis: Hawley's Condensed Chemical Dictionary, s. 427. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 978-1-119-26784-3. (englanniksi)
- ↑ a b George W. A. Milne ym.: Gardner's commercially important chemicals, s. 239–240. John Wiley and Sons, 2005. ISBN 978-0-471-73518-2. (englanniksi)
- ↑ a b Christopher J. Howick: "Plasticizers", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2021.
- ↑ a b Robert D. Ashford: Ashford's Dictionary of Industrial Chemicals, s. 303. 2nd Edition. Wavelength Publications, 2001. ISBN 0-9522674-2-X. (englanniksi)
- ↑ Tony Whelan: Polymer Technology Dictionary, s. 114. Chapman & Hall, 1994. ISBN 0-412-58180-9. (englanniksi)
- ↑ Mark Alger: Polymer Science Dictionary, s. 222. Springer, 2017. ISBN 978-94-024-0893-5. (englanniksi)