Des Knaben Wunderhorn

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Des Knaben Wunderhorn.

Des Knaben Wunderhorn (suom. Pojan ihmetorvi) on Achim von Arnimin ja Clemens Brentanon keräämä ja julkaisema kokoelma saksalaista kansanrunoutta.[1]

Teos julkaistiin Heidelbergissä vuosien 1805 ja 1808 välillä. Sen synty liittyy vastaaviin Englannissa ja Skotlannissa julkaistuihin kansanrunouden kokoelmiin. Johann Wolfgang von Goethe julisti, että kokoelman tulisi löytyä jokaisesta kodista.

Eri säveltäjät ovat käyttäneet kokoelman runoja musiikkinsa sanoituksina. Esimerkiksi Felix Mendelssohn, Robert Schumann, Carl Loewe, Johannes Brahms ja Alexander von Zemlinsky. Eniten kokoelmaa hyödynsi kuitenkin Gustav Mahler, joka sävelsi yli kaksikymmentä laulua kokoelman runojen teksteihin. Mahlerin toinen, kolmas ja neljäs sinfonia sisältävät kukin Wunderhorn-sanoituksiin perustuvan laulun, ja hän julkaisi myös kokoelman mukaan nimetyn lied-teoksen (Des Knaben Wunderhorn) orkesterille ja solistille (sekä pianoversion).

  1. Tutkimuksia Theophile Gautiern runo-aiheista. I / kirjoittanut J.V. Lehtonen., s. 241. J.V. Lehtonen, 1913. Kansalliskirjasto (viitattu 14.07.2019).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]