Delhin piiritys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Delhin piiritys
Osa sepoy-kapinaa
Päivämäärä:

8. kesäkuuta21. syyskuuta 1857

Paikka:

Delhi, nykyinen Intia

Lopputulos:

brittien voitto

Osapuolet

 Yhdistynyt kuningaskunta

sepoy-kapinalliset

Vahvuudet

9 000

30 000

Tappiot

1 200 kaatunutta
4 600 haavoittunutta

yhteensä noin 5 000 kaatunutta ja haavoittunutta

Delhin piiritys oli brittien toteuttama Delhin kaupungin piiritys ja valtaus Intian sepoy-kapinan aikana 8. kesäkuuta21. syyskuuta 1857. Kapinalliset olivat kapinan alussa vallanneet kaupungin ja nimittäneet viimeisen suurmogulin Bahadur Šah II:n kapinan muodolliseksi johtajaksi. Brittien onnistui vallata kaupunki piirityksen ja ankarien taistelujen jälkeen.

Delhi piirrustuksessa vuodelta 1858.

Intian brittivallan vastainen sepoy-kapina alkoi 10. elokuuta 1857. Kapinallisten yksi ensimmäisistä tavoitteista oli Delhin kaupungin valtaaminen.[1] Delhi oli Suurmogulien valtakunnan pääkaupunki. Suurmoguli Bahadur Šah II hallitsi aikanaan laajalle alueelle levittäytyneen valtakunnan sijaan kapinan syttyessä kuitenkin käytännössä vain itse kaupunkia ja sen lähiympäristöä.[2]

Kapinalliset marssivat Delhiin varhain aamulla 11. toukokuuta ja itse kaupungissa heihin liittyi intialaisia sotilaita. Kaupungissa kaikki kapinallisten käsiin joutuneet eurooppalaiset surmattiin. Kashmirin portilla muutama brittiupseeri ja sotilas puolustivat kaupungin asevarikkoa. Tilanteen käytyä epätoivoiseksi britit räjäyttivät varikon ja itsensä. Suurin osa Delhin eurooppalaisista asui hieman itse kaupungin ulkopuolella erityisellä alueella, josta he pakenivat kapinallisten saapuessa muualle Intiaan. Delhi oli menetetty 11. toukokuuta.[1] Bahadur Šah II julistettiin kapinan nimelliseksi johtajaksi.[2]

Britit pitivät Delhia kapinan keskuskena ja sen takaisinvaltauksesta tuli yksi heidän päätavoitteistaan. He keräsivät kokoon 3 000 miehen Delhi Field Force-nimisen sotilasosaston. Osastoa komensi ensin kenraali George Anson, mutta hänen kuoltua koleraan jo 27. toukokuuta hänet korvasi kenraali Henry W. Barnard. Heihin liittyi vielä vahvistuksia ja 8. kesäkuuta britit voittivat 30 000 kapinallista Badli-ki-Serain taistelussa. Taistelun jälkeen britit hallitsivat harjannetta Delhin liepeillä[1] Itse kaupungissa kapinallisia oli edelleen noin 30 000.[3] Delhin puolustusvarustuksiin kuului paksu kaupunginmuuri, vallihauta ja 114 tykkiä.[1]

Taisteluissa vaurioitunut Delhin pankin rakennus.
Vaurioita kärsinyt Janta Mantarin observatorio.

Delhin piiritys alkoi harjanteen valtauksesta 8. kesäkuuta. Brittijoukot olivat kuitenkin liian pienet suoraan hyökkäykseen kaupunkia vastaan.[3] Barnard odotti vahvistuksia, mutta hän kuoli edeltäjänsä tapaan koleraan 5. heinäkuuta. Hänen seuraajansa oli prikaatinkenraali Archdale Wilson. Wilson sai vahvistuksina prikaatinkenraali John Nicholsonin johtamista punjabilaisista ja gurkhista 14. elokuuta 1857. Wilsonin Delhi Field Force käsitti nyt vahvistuksineen 4 200 miestä.[1] Kolera ja punatauti olivat huomattavia ongelmia piirittävien brittien riveissä.[3] 7. elokuuta saatiin kuitenkin aloitettua kaupungin tulitus tykistöllä.[1]

Suora hyökkäys Delhiin alkoi 14. syyskuuta. Tykkituli oli avannut useita aukkoja Delhin kaupunginmuuriin.[1] Hyökkäävät brittijoukot olivat kasvaneet vahvuudeltaan 9 000:n mieheen.Hiestä noin 3 000 oli brittejä ja loputa sikhejä, punjabilaisia ja gurkhia.[3] Hyökkävät britit kohtasivat puolustajien muskettitulen ja tykkien raehauliammukset. Tappiot olivat korkeat, mutta brittien onnistui vallata alueita itse kaupungin sisällä iltaan mennessä. Brittien onnistui räjäyttää Kashmirin portti,, mikä oli luonut uuden suuren aukon kaupunginmuuriin. Ankarat taistelut kaupungin sisällä kestivät vielä kuusi päivää.[1] Lopulta 21. syyskuuta britit olivat viimein vallanneet koko kaupungin.[3]

Vangiksi otettu Bahadur Šah II.

Britit olivat menettäneet valtauksen yhteydessä yhteensä 1 200 kaatunutta ja 4 600 haavoittunutta. Kapinallisten tappiot olivat noin 5 000 kaatunutta ja haavoittunutta.[3] Viimeinen suurmoguli Bahadur Šah II jäi poikineen brittien vangiksi. Delhin valtaus merkitsi käännekohtaa kapinan kulussa. Haave Suurmogulien valtakunnan takaisintulosta murskautui ja brittijoukot vapautuivat piirityksestä toimimaan muualla Intiassa. Delhissä brittijoukot syyllistyivät valtauksen yhteydessä ryöstelyihin ja kapinallisten teloituksiin.[1]

  1. a b c d e f g h i Harold E. Raugh, Jr: The Victorians at war, 1815–1914: an encyclopedia of British military history, s. 118–119. ABC-CLIO, 2004. ISBN 1-57607-926-0 (englanniksi)
  2. a b Anbarasan Ethirajan: Remembering the last Mughal emperor BBC News. BBC. Viitattu 28.2.2020. (englanniksi)
  3. a b c d e f Tony Bunting: Siege of Delhi Encyclopædia Britannica. Viitattu 28.2.2020. (englanniksi)