Debra Granik
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
| Debra Granik | |
|---|---|
 Debra Granik Deauvillen elokuvajuhlilla vuonna 2010. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 6. helmikuuta 1963 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat |
| Ammatti | elokuvantekijä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Debra Granik (s. 6. helmikuuta 1963 Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen itsenäinen elokuvantekijä. Hän on saanut useita palkintoja Sundancen elokuvajuhlilla, muun muassa parhaan lyhytelokuvan palkinnon 1998 elokuvasta Snake Feed (Granikin ensimmäinen elokuva, jonka hän teki opiskellessaan New Yorkin yliopistossa), Dramatic Directing Awardin vuonna 2004 ensimmäisestä pitkästä elokuvasta Down to the Bone (riippuvuuksia käsittelevä elokuva, jonka hän käsikirjoitti Richard Liesken kanssa) ja tuomariston suuren palkinnon draamaelokuvasta. Hän sai myös tuomariston palkinnon Deauvillen yhdysvaltalaisen elokuvan festivaaleilla 2010 toisesta pitkästä elokuvastaan Winter’s Bone. Daniel Woodrellin romaaniin perustuva elokuva on ehdokkaana myös usean Oscar-palkinnon saajaksi.
Granik pitää sodanjälkeisestä eurooppalaiselokuvasta ja realistisista 1960-luvun alun brittiläisistä elokuvista. Hän kuvaa omaa tapaansa tehdä elokuvia neorealistiseksi italialaisessa hengessä. Myös 1970-luvun amerikkalaiset ohjaajat ovat hänelle läheisiä. Hänellä on hyvin alkutekijöissään idea elokuvasta Peppi Pitkätossusta. Hollywoodista hän ei ole kiinnostunut, vaikka Hollywood on hänestä.[1]
Elämä ja koulutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Granik vietti lapsuutensa Washingtonissa. Hän suoritti B.A.-tutkinnon Brandeisin yliopistossa 1985 pääaineenaan yhteiskuntatieteet. Myöhemmin hän suoritti MFA:n New Yorkin yliopistossa elokuvan jatko-opistojen ohjelmassa (Tisch School of the Arts). Granikin isoisä on televisioalan uranuurtaja Theodore Granik (1907–1970).
Aiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haastattelija Jeremiah Kippille Granik kertoi haasteista, joita liittyy hänen riippuvuuksista tekemäänsä elokuvaan Winter’s Bone. Hän luonnehti perinteisiä aiheeseen liittyviä elokuvia siten, että päähenkilö joutuu pohjalle mutta nousee sieltä, mutta todellisuudesta jokainen asiasta jotakin tietävä tietää, että käyrä on kuin sahanterä, ylös alas, sillä harva nousee ensimmäisellä, tuskin vielä toisellakaan yrityksellä. Sen esiin tuominen pitkässä elokuvassa on Granikin mukaan todellinen haaste. Granik kertoo, että elokuva sai Euroopassa hyvän vastaanoton ja paljon katsojia, toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa pelättiin yleisön reaktioita. Hän kuitenkin kiittää elokuvan levittäjiä, jotka rohkenivat tarttua haasteeseen.[2]
Valikoitu filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Alkuperäinen nimi | Genre | Tehtävä |
|---|---|---|---|
| 1997 | Snake Feed | Lyhytelokuva | Käsikirjoittaja, ohjaaja, tuottaja |
| 2004 | Down to the Bone | Draamaelokuva | Käsikirjoittaja, ohjaaja |
| 2010 | Winter’s Bone | Draamaelokuva | Käsikirjoittaja, ohjaaja |
| 2014 | Stray Dog | Dokumentti | Käsikirjoittaja, ohjaaja |
| 2018 | Leave No Trace | Seikkailuelokuva | Käsikirjoittaja, ohjaaja |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pertti Avola, Hollywood ei miellytä Oscar-ehdokasta. Helsingin Sanomat 5.2.2011 sivu C 3
- ↑ Jeremiah Kipp: Cutting close to the bone filmmakermagazine.com. 21.11.2005. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Debra Granikin haastattelu Filmmakerissa (englanniksi)
- Down to the Bone -elokuvan sivusto (englanniksi)
- Debra Granik Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Interview with Debra Granik regarding Winter's Bone in The A. V. Club (englanniksi)
- "A Director Ever in Search of Survivors," Ella Taylor, The New York Times, 30.4.2010 (englanniksi)
- Moon, Michael and Colin Talley. "Life in a Shatter Zone: Debra Granik's Film Winter's Bone." Southern Spaces, 6.12.2010 (englanniksi)
