Debian

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Debian Linux)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Debian GNU/Linux
Debian 12 (Bookworm) ja GNOME 43.9 työpöytäympäristö.
Debian 12 (Bookworm) ja GNOME 43.9 työpöytäympäristö.
Kehittäjä Debian-projekti
Tuoteperhe Unixin kaltainen
Toiminnallinen tila toiminnassa
Julkaistu 15. syyskuuta 1993 [1]
Viimeisin vakaa versio 12.8 ()[2]
Tuetut kielet 75 kieltä
Ytimen tyyppi monoliittinen ydin
Käyttöliittymä GNOME
Lähdekoodimalli avoin lähdekoodi
Lisenssi GPL ja muita lisenssejä
Aiheesta muualla
www.debian.org

Debian GNU/Linux on suosittu Linux-jakelupaketti. Debian perustuu Linux-ytimeen (myös GNU Hurd -ytimeen perustuva versio on kehitteillä). Debianin kehityksen alkupuolella se liittoutui läheisesti GNU-projektin kanssa, minkä vuoksi Debian käyttää nimessään muotoa ”GNU/Linux”.[3]

Debian koostuu periaatteessa ainoastaan vapaasti lisensoiduista ohjelmista, joskin käytännössä mukaan paketoidaan myös muilla tavoilla lisensoituja ohjelmia. Debian-hanke on kehittänyt myös arvostetun Advanced Packaging Tool (APT) paketinhallintatyökalun.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Debianista johdettujen jakeluiden sukupuu.

Debianin perusti Ian Murdock vuonna 1993.[1][4] Hän laati julkilausuman, jossa hän vaati sellaisen Linux-jakelun luomista, jota ylläpidettäisiin samalla avoimella asenteella kuin Linuxia ja GNU-hanketta. Murdock muodosti nimen ”Debian” omasta ja silloisen vaimonsa Debran etunimistä. Vuoden 1993 lopussa GNU-projektin johtaja Richard Stallman otti Murdockiin yhteyttä, koska GNUn oma Hurd-ydin ei näyttänyt valmistuvan ajoissa ja Stallman etsi sopivaa Linux-distribuutiota GNUn kumppaniksi. Murdock oli suopea GNUn ideaaleille ja omaksui Stallmanin ehdottaman ”GNU/Linux” -termin korostaakseen GNU-projektin ja Linux-yhteisön yhtenäisyyttä. Tuohon aikaan Murdock pelkäsi yhteisöjen erkanevan erityisesti GNU C Libraryn (glibc) forkkautumisen myötä.[3]

Debian-hanke eteni aluksi hitaasti, ja sen ensimmäiset 0.9-alkuiset versiot ilmestyivät vuosina 1994 ja 1995. Ensimmäiset muille kuin i386-suoritinarkkitehtuurille tehdyt versiot ilmestyivät 1995, ja ensimmäiset 1.x-alkuiset versiot julkaistiin 1996. Hankkeen johtajaksi Ian Murdockin tilalle tuli samana vuonna Bruce Perens.

Bruce Perens lähti hankkeesta vuonna 1998 ennen Debian 2.0:n julkaisua. Se oli ensimmäinen glibc:hen perustuva Debian. Hankkeelle valittiin uudet johtajat, ja pian julkaistiin kaksi muuta 2.x-versiota, joissa kummassakin oli tuki entistä useammalle arkkitehtuurille ja entistä laajempi pakettivalikoima. Tänä aikana kehitettiin myös APT-työkalu ja Debianista alettiin laatia versiota, joka käyttää Hurd-ydintä. Ensimmäiset Debianiin perustuvat mutta itsenäiset Linuxit Corel Linux ja Stormixin Storm Linux ilmestyivät vuonna 1999. Niitä ei enää nykyisin kehitetä, mutta ne aloittivat Debianiin perustuvien käyttöjärjestelmien esiinmarssin.

Vuoden 2000 lopussa hanke muutti pakettien järjestelyä ja julkaisemista ottamalla käyttöön testaushaaran. Vuonna 2000 kehittäjät pitivät ensimmäisen Debconf-kokouksen, joka sittemmin järjestettiin vuosittain. Debianin vuonna 2002 ilmestynyt versio yli kaksinkertaisti Debianin pakettien lukumäärän ja tuki viittä uutta suoritinarkkitehtuuria. Hankkeen kymmenvuotisjuhlia vietettiin ympäri maailman 16. elokuuta 2003.

Vuonna 2015 Debian-projekti lopetti Linux Standard Base -yhteensopivuuden seurannan ja keskittyi vain Filesystem Hierarchy Standard -standardiin.[5]

Projekti on pyrkinyt koko jakelun toistettavaan käännökseen.[6] Maaliskuussa 2018 93% Debian 10 (Buster) -julkaisun paketeista oli käännettävissä toistettavasti.[7] Debian 10 siirtyi käyttämään oletuksena Wayland-ikkunointijärjestelmää Gnome-työpöydällä aiemmin käytetyn X Window Systemin sijaan.[8]

Versiossa 12 asennusmediasta tarjotaan versiota, jossa on mukana ei-vapaata firmwarea. Nämä ovat tarpeen, jotta tietokoneen laitteet kuten verkkoyhteys ovat käytettävissä, mutta nämä ovat laitevalmistajan lisenssiehdoilla julkaistuja ja Debianissa ei siksi näitä ole ollut mukana aiemmin.[9]

Vuonna 2023 analysoitiin 32-bittistä time_t-aikaleimaa käyttävät paketit ja siirtymä 64-bittiseen alkoi helmikuussa 2024. Osaan tuetuista 32-bittisistä alustoista siirtymä ei vaikuta eikä 64-bittisiä alustoihin, mutta muille tarvitaan siirtyminen. Siirtymä on tarpeen, jotta Y2K38-ongelma ei tule vastaan tuetuilla alustoilla ja Debianista johdetuissa ympäristöissä.[10][11][12]

Paketinhallinta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debian tunnetaan vakautensa lisäksi erityisesti paketinhallintajärjestelmästään, joka pohjautuu deb-paketteihin. Järjestelmää hallitaan dpkg- (Debian Package Manager) ja APT-ohjelmilla, joiden avulla päivittäminen käy helposti. APT-työkalun suosiosta kertoo se, että se on muokattu toimimaan myös RPM-paketinhallintajärjestelmässä. APT-työkalulla voi tutkia, onko järjestelmän nykyisiin paketteihin tullut päivityksiä, ja asentaa mahdolliset päivitykset automaattisesti. Myös kokonaan uusien pakettien asennus ja vanhojen pakettien poisto on yksinkertaista. Työkalujen toimintaan voi vaikuttaa komentoriviparametrein.

Esimerkkejä Debianin paketinhallintatyökaluista:

Versiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debian GNU/Linuxin saa ilmaiseksi Internetistä. Debianissa on kolme kehityshaaraa: stable, unstable ja testing. Stable on vakaa julkaisu. Siihen julkaistaan lähinnä tietoturvapäivityksiä, jotka sovitetaan ohjelmien vanhoihin versioihin.

Päivittäinen kehitys tapahtuu unstable-kehityshaarassa, jolla on aina koodinimi Sid. Testing- eli testauskehityshaarassa kootaan seuraavaa vakaata versiota. Siihen lisätään yleensä ohjelmat, jotka ovat unstablessa toimineet kaksi viikkoa ilman ongelmia.

Muun muassa Ubuntu pohjautuu Debianin testing-haaraan.[13] LTS (lyhenne sanoista Long Term Support) jatkaa vakaan julkaisun tukea vähintään viiteen vuoteen vapaaehtoisten henkilöiden ja yritysten toimesta.[14]

Eri julkaisujen tunnukset ovat peräisin Toy Story -elokuvista:

Versio Koodinimi Julkaisupäivä Tuen päättyminen
Vanha versio, ei enää tuettu:   1.1 Buzz 17. kesäkuuta 1996
Vanha versio, ei enää tuettu:   1.2 Rex 12. joulukuuta 1996
Vanha versio, ei enää tuettu:   1.3 Bo 2. kesäkuuta 1997
Vanha versio, ei enää tuettu:   2.0 Hamm 24. heinäkuuta 1998
Vanha versio, ei enää tuettu:   2.1 Slink 9. maaliskuuta 1999
Vanha versio, ei enää tuettu:   2.2 Potato 15. elokuuta 2000
Vanha versio, ei enää tuettu:   3.0 Woody 19. heinäkuuta 2002
Vanha versio, ei enää tuettu:   3.1 Sarge 6. kesäkuuta 2005
Vanha versio, ei enää tuettu:   4.0 Etch 8. huhtikuuta 2007
Vanha versio, ei enää tuettu:   5.0 Lenny 14. helmikuuta 2009
Vanha versio, ei enää tuettu:   6.0 Squeeze 6. helmikuuta 2011 29. helmikuuta 2016[14]
Vanha versio, ei enää tuettu:   7.0 Wheezy 4. toukokuuta 2013 LTS: 26. huhtikuuta 2016 – 31. toukokuuta 2018[14]
Vanha versio, ei enää tuettu:   8.0 Jessie 25. huhtikuuta 2015 LTS: 17. kesäkuuta 2018 – 30. kesäkuuta 2020[14]
Vanha versio, ei enää tuettu:   9.0 Stretch 17. kesäkuuta 2017 LTS: 6. heinäkuuta 2020 – 30. kesäkuuta 2022[14]
Vanhempi versio, yhä tuettu:   10.0 Buster 6. heinäkuuta 2019 heinäkuu 2022 – kesäkuu 2024[14]
Vanhempi versio, yhä tuettu:   11 Bullseye 14. elokuuta 2021[15]
Nykyinen versio:   12 Bookworm 10. kesäkuuta 2023[16]
Tuleva versio:   13 Trixie 2025
Tuleva versio:   14 Forky[17]
Seloste:
Vanha versio
Vanhempi versio, yhä tuettu
Viimeisin versio
Viimeisin testiversio tulevasta julkaisusta
Tuleva versio

Buster

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buster-julkaisussa on useita päivityksiä:[13]

  • /bin, /sbin ja /lib ovat nyt yhdistetty linkittämällä /usr/bin, /usr/sbin ja /usr/lib hakemistoihin (ks. Filesystem Hierarchy Standard)
  • Wayland on nyt käytössä oletuksena (X.org on edelleen asennettuna)

Tuetut suoritin- eli prosessoriarkkitehtuurit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debian GNU/Linux on virallisesti saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille:[18]

Lisäksi Debian on saatavilla seuraaville suoritinarkkitehtuureille, mutta tuki niille ei toistaiseksi riitä viralliseen asemaan tai ne ovat lakkautettuja:[18]

Eri ytimille saatavia versiota, ei virallisen version asemaa:[18]

  • FreeBSD-ydin x86-arkkitehtuurille (kfreebsd-i386)
  • FreeBSD-ydin x86-64-arkkitehtuurille (kfreebsd-amd64)
  • NetBSD-ydin x86-arkkitehtuurille (netbsd-i386)
  • NetBSD-ydin Alpha-arkkitehtuurille (netbsd-alpha)
  • GNU Hurd-ydin x86-arkkitehtuurille (hurd-i386)

Debian Live

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debian Live -järjestelmä on versio, jonka voi käynnistää suoraan ulkoiselta tallennusvälineeltä (CD, DVD, USB-muisti) tai verkon kautta ilman kiintolevylle suoritettavaa asennusta.[22] Tätä järjestelmää voi käyttää Debianin kokeiluun ennen varsinaista asennusta tai sitä voi käyttää myös tietokoneen käynnistyslevynä. Valmiita Debian Live CD-levykuvia löytyy rescue- ja standard-levyille (tekstipohjainen käyttöliittymä) sekä GNOME-, KDE-, Xfce- ja LXDE-työpöytäympäristöillä i386- ja amd64-arkkitehtuureille. Kiintolevyasennuksen voi suorittaa käyttämällä CD:n sisältämää Debian-asenninta. Mukautettuja CD-levykuvia voi valmistaa live-helperin avulla. Live-helperillä voi tehdä CD-levykuvien lisäksi myös koneen käynnistäviä DVD-levyjä, levykuvia USB-muistitikuille tai verkkokäynnistyslevykuvia. Live-magic on livehelperin graafinen käyttöliittymä. Ging on taasen Debian GNU/kFreeBSD Live-CD.

Debianista johdettuja käyttöjärjestelmiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debianista on johdettu useita muita jakeluita, jotka käyttävät Debianin pakettienhallintaa. Yksi suosituimmista Debianiin perustuvista jakeluista on Ubuntu ja sen rinnakkaisversiot Kubuntu, Xubuntu ja Edubuntu. Myös Linux Mint on pohjimmiltaan Debian-johdannainen.

Muita Debian-pohjaisia järjestelmiä ovat:

  • Elive – Mukautettu Debian, työpöytäympäristönä Enlightenment.
  • Gnoppix – CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, GNOME-työpöytäympäristö.
  • Kali Linux – Rikostekniseen tutkimiseen ja läpäisykykytestaamiseen suunniteltu jakelupaketti.
  • Knoppix – CD:ltä käynnistyvä loppukäyttäjän käyttöjärjestelmä, KDE-työpöytäympäristö.
  • Linspire – Helppokäyttöinen työpöydille ja kannettaviin tarkoitettu käyttöjärjestelmä; muista mainituista poiketen maksullinen.
  • mini Debian – Flash-kortilta käynnistyvä käyttöjärjestelmä.
  • Morphix – Modulaarinen CD:ltä käynnistyvä käyttöjärjestelmä.
  • Tails – Tietoturvaan keskittyvä käyttöjärjestelmä.
  • MX Linux – MEPIS-jakelupaketin sisältämiä antiX-osia sisältävä käyttöjärjestelmä.
  • Raspbian – Raspberry Pi -alustalle.

Debian Pure Blends

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debian Pure Blends on joukko ratkaisuja henkilöille, joilla on erityistarpeita. Blends-paketit koostuvat kokoelmista tiettyjä paketteja metapakettien avulla, sekä helpotetun asennuksen ja konfiguraation tiettyä tarkoitusta varten. Paketit ovat tähdätty tiettyjä ryhmiä varten kuten lapsia, tieteentekijöitä, pelaajia, lakimiehiä, lääkintähenkilökuntaa tai näkörajoitteisia ihmisiä varten.[23]

  • Debian Accessibility: Debian Accessibility -paketin tavoitteena on kehittää Debianista käyttöjärjestelmä, joka sopii erityisen hyvin vammaisten tarpeisiin.
  • Debian Astro: Debian Astron tavoitteena on kehittää Debian-pohjainen käyttöjärjestelmä, joka sopii sekä ammatti- että harrastustähtitieteilijöiden vaatimuksiin. Se integroi suuren määrän ohjelmistopaketteja, jotka kattavat teleskooppiohjauksen, tietojen vähentämisen, esittämisen ja muut alat.
  • DebiChem: DebiChemin tavoitteena on tehdä Debianista hyvä alusta kemisteille heidän päivittäisessä työssään.
  • Debian Edu: Debian Edun tavoitteena on tarjota koulutuskäyttöön ja kouluihin sopiva Debian OS -järjestelmä.
  • Debian Games: Debian Gamesin tavoitteena on tarjota Debianissa pelejä arcadesta ja seikkailusta simulaatioon ja strategiaan.
  • Debian GIS: Debian GIS:n tavoitteena on kehittää Debianista paras jakelu maantieteellisten tietojärjestelmien sovelluksille ja käyttäjille.
  • Debian Junior: Debian Juniorin tavoitteena on tehdä Debianista käyttöjärjestelmä, jonka käytöstä lapset nauttivat.
  • Debian Med: Debian Medin tavoitteena on täydellinen ilmainen ja avoin järjestelmä kaikkiin sairaanhoidon ja tutkimuksen tehtäviin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Debian Med integroi Debian-käyttöjärjestelmään liittyviä ilmaisia ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja lääketieteelliseen kuvantamiseen, bioinformatiikkaan, klinikan IT-infrastruktuuriin ja muihin.
  • Debian Multimedia: Debian Multimedian tavoitteena on tehdä Debianista hyvä alusta ääni- ja multimediatyölle.
  • Debian Science: Debian Sciencen tavoitteena on tarjota tutkijoille ja tutkijoille parempi kokemus Debianin käytöstä.
  • FreedomBox: FreedomBoxin tavoitteena on kehittää, suunnitella ja mainostaa henkilökohtaisia palvelimia, joissa on ilmaisia ohjelmistoja yksityiseen, henkilökohtaiseen viestintään. Sovelluksia ovat blogit, wikit, verkkosivustot, sosiaaliset verkostot, sähköposti, verkkovälityspalvelin ja Tor-rele laitteessa, joka voi korvata langattoman reitittimen niin, että tiedot pysyvät käyttäjillä.
  • Hamradio Debian: Hamradion tavoitteena on tukea radioamatöörien tarpeita Debianissa tarjoamalla loki-, data- ja pakettitilasovelluksia ja paljon muuta.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Debian Documentation Team: A Brief History of Debian Chapter 4 - A Detailed History debian.org. debian.org. Arkistoitu 23.9.2015. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
  2. ↑ Updated Debian 12: 12.8 released, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ a b Sam Williams – Free as in Freedom, O'Reilly, 2002, sivut 147–148
  4. ↑ Tietoa Debianista debian.org. debian.org. Viitattu 1.1.2016.
  5. ↑ Nathan Willis: Debian dropping the Linux Standard Base lwn.net. 30.9.2015. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi) 
  6. ↑ https://wiki.debian.org/ReproducibleBuilds
  7. ↑ Tom Yates: Toward a fully reproducible Debian lwn.net. 15.6.2018. Viitattu 22.12.2020. (englanniksi) 
  8. ↑ Scott Gilbertson: Debian 10: Playing catch-up with the rest of the Linux world (that’s a good thing) (sivu 2) arstechnica.com. 11.9.2019. Viitattu 15.10.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Liam Proven: Big changes coming in Debian 12: Some parts won't be FOSS theregister.com. 3.10.2022. Viitattu 7.6.2023. (englanniksi)
  10. ↑ ReleaseGoals 64bit-time wiki.debian.org. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Fixing the year 2038 problem (PDF) wookware.org. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  12. ↑ DRAFT: Y2038 Proofness Design sourceware.org. Viitattu 27.4.2024. (englanniksi)
  13. ↑ a b Scott Gilbertson: Debian 10: Playing catch-up with the rest of the Linux world (that’s a good thing) 11.9.2019. Ars Technica. Viitattu 3.10.2019. (englanniksi)
  14. ↑ a b c d e f https://wiki.debian.org/LTS/
  15. ↑ Debian 11 bullseye released debian.org. 14.8.2021. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi)
  16. ↑ Debian 12 bookworm released debian.org. 10.6.2023. Viitattu 11.6.2023. (englanniksi)
  17. ↑ DebianForky wiki.debian.org. Viitattu 6.9.2023. (englanniksi)
  18. ↑ a b c Debian - Ports Debian.org. Viitattu 30.10.2019. (englanniksi)
  19. ↑ https://wiki.debian.org/ArmPort
  20. ↑ https://lwn.net/Articles/159307/
  21. ↑ https://wiki.debian.org/RISC-V
  22. ↑ Live install images debian.org. debian.org. Viitattu 1.1.2016. (englanniksi)
  23. ↑ https://www.debian.org/blends/

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Debian.
Debian GNU/Linux -pohjaisia jakeluita
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Debian&oldid=22707584”