David Oistrah

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
David Oistrah
Давид Фёдорович Ойстрах
David Oistrach vuonna 1956.
David Oistrach vuonna 1956.
Henkilötiedot
Syntynyt30. syyskuuta 1908
Odessa
Kuollut24. lokakuuta 1974 (ikä 66)
Amsterdam
Ammatti viulisti
kapellimestari
Lapset Igor Oistrah
Muusikko
Tyylilajit klassinen
Merkittävät teokset Dmitri Šostakovitšin viulukonsertot
Soittimet viulu
David (vasemmalla) ja Igor Oistrah (oikealla) vuonna 1957.

David Fjodorovitš Oistrah (ven. Давид Фёдорович Ойстрах; 30. syyskuuta (J: 17. syyskuuta) 1908 Odessa, Ukraina – 24. lokakuuta 1974 Amsterdam, Alankomaat) oli yksi 1900-luvun menestyneimpiä viulisteja, orkesterinjohtajia ja viulupedagogeja.

Hänen teknistä taitavuuttaan ja äänenmuodostustaan pidettiin poikkeuksellisena.[1]

Oistrah aloitti viuluopiskelunsa viisivuotiaana Pjotr Stoljarskin oppilaana ja jatkoi tämän luokalla Odessan konservatoriossa[2]. Ensimmäisen julkisen esiintymisen hän piti kotikaupungissaan 6-vuotiaana ja suoritti konservatoriossa viulututkinnon vuonna 1926. Sen jälkeen hän toimi Odessan sinfoniaorkesterin konserttimestarina, kunnes muutti Moskovaan ja aloitti osallistumisen useisiin koti- ja ulkomaisiin viulukilpailuihin.

Oistrah teki ensimmäisen ulkomaisen kiertueensa vuonna 1935. Hän vieraili Pohjoismaissa 1936 ja esiintyi vuonna 1937 Pariisissa ja Brysselissä, jossa hän voitti Eugène Ysaÿe -viulukilpailun.[2] Tämän jälkeen Oistrah nimitettiin Moskovan konservatorioon opettajaksi. Oistrahin luokassa opiskelivat sellaiset tähdet kuten Liana Isakadze, Oleg Kagan, Gidon Kremer ja Davidin poika Igor Oistrah.

Toisen maailmansodan jälkeen Oistrah esiintyi kulttuurinvaihto-ohjelmien puitteissa lähes 30 maassa, mm. useita kertoja Suomessa.[1][3] Oistrah toimi 1934-1939 Moskovan konservatorion dosenttina, vuodesta 1939 professorina ja vuodesta 1950 viulunsoiton johtajana.

Oistrahin levytykset ja esitykset Dmitri Šostakovitšin viulukonsertoista ovat erityisen kuuluisia, mutta hän esitti myös klassisempia konserttoja; varsinkin hänen 1950-luvun tulkintojaan Tšaikovskin, Brahmsin ja Sibeliuksen konsertoista pidetään lähes ylittämättöminä. Hän työskenteli venäläisten orkesterien, mutta myös ulkomaalaisten muusikoiden kanssa. Beethovenin Kolmoiskonserton levytys yhdessä Svjatoslav Richterin ja Mstislav Rostropovitšin kanssa on toinen tunnettu levytys. Sekä Šostakovitš että Aram Hatšaturjan omistivat viulukonserton Oistrahille.

Vuonna 1955 hän Yhdysvaltain kiertueen aikana alkoi myös johtaa useita yhdysvaltalaisia sinfoniaorkestereita.

Uskonnoltaan Oistrah oli juutalainen.[4]

Oistrah sai useita palkintoja ja huomionosoituksia, mm. Neuvostoliiton valtionpalkinto 1943, Neuvostoliiton kansantaiteilija 1953, Leninin palkinto 1960 ja Lontoon Kuninkaallisen musiikkiakatemian kunniajäsen 1959.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b David Oistrakh Encyclopedia Britannica. Viitattu 7.5.2024.
  2. ↑ a b Blair Johnston: Biography All Music Guide. Viitattu 6.5.2024.
  3. ↑ Harri Kaven: Näin Neuvostoliitto valloitti Suomea kulttuurin keinoin – huippusoittajia vieraili Turussakin Turun Sanomat. 2019. Viitattu 6.5.2024.
  4. ↑ Soviet Violinist Oistrakh Cheered in Israel on His First Concert Archive of the Jewish Telegraphic Agency. 1966. Viitattu 6.5.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=David_Oistrah&oldid=22373294”