David Hemery
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 David Hemery 1968 | |||
Maa:  Yhdistynyt kuningaskunta
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
México 1968 | 400 m aidat | |
 Hopeaa |
München 1972 | 4×400 m | |
 Pronssia |
München 1972 | 400 m aidat | |
| EM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Ateena 1969 | 110 m aidat | |
David Hemery (s. 18. heinäkuuta 1944 Cirencester, Gloucestershire, Englanti) on brittiläinen aitajuoksija ja olympiavoittaja.[1]
David Hemery asui isänsä työn vuoksi Yhdysvalloissa vuosina 1956–1962.[2] Aikustuttuaan hän palasi Yhdysvaltoihin opiskelemaan Bostonin yliopistoon.[2] Vuonna 1966 hän juoksi sisäratojen Euroopan ennätykset 600 jaardilla (1.09,8) ja 60 jaardin aitajuoksussa (7,1).[1] Samana vuonna hän voitti 110 metrin aitajuoksussa Kansainyhteisön mestaruuden[1] ja juoksi matkan Britannian ennätyksen 13,9.[2]
Vuonna 1968 Hemery voitti 440 jaardin aitajuoksussa Yhdysvaltain yliopistomestaruuden ajalla 49,8.[2] Hänen taakseen jäi Geoff Vanderstock[2], joka samana vuonna paransi 400 metrin aitajuoksun maailmanennätykseksi 48,8.[3] Samana syksynä Méxicon olympialaisissa Hemery juoksi 400 metrin aitojen alkuerässään toiseksi ajalla 50,3 ja välierässään kolmanneksi ajalla 49,3. Loppukilpailussa hän oli ylivoimainen ja voitti kultaa uudella ME-ajalla 48,1.[4] Sähköajanotolla loppuaika oli 48,12, joka kesti maailmanennätyksenä seuraaviin olympialaisiin ja Euroopan ennätyksenä vuoteen 1979 saakka.[1] Olympialaisten 4 × 400 metrin viestijuoksussa Hemery juoksi kolmannen osuuden Britannian joukkueessa, joka sijoittui viidenneksi ajalla 3.01,2.[5]
Ateenan EM-kilpailuissa 1969 Hemery osallistui 110 metrin aitajuoksuun ja saavutti hopeaa ajalla 13,7 oltuaan 0,2 sekuntia Italian Eddy Ottozia hitaampi.[6] Vuonna 1970 hän voitti toistamiseen Kansainyhteisön mestaruuden pika-aidoissa.[1] Münchenin olympialaisissa 1972 hän voitti 400 metrin aitajuoksussa alkueränsä ajalla 49,72. Välierässä hän sijoittui kolmanneksi ajalla 49,66 edellään Ugandan John Akii-Bua ja Yhdysvaltain Ralph Mann. Loppukilpailussa samat kaksi miestä olivat Hemeryä nopeampia. Ajalla 48,52 Hemery sai pronssia ja menetti samalla maailmanennätyksensä Akii-Bualle.[7] Kolmannen olympiamitalinsa Hemery sai Münchenin kisojen 4 × 400 metrin viestissä, jossa hän juoksi kolmannen osuuden ja Britannia sijoittui hopealle Euroopan ennätyksellä 3.00,46.[8]
Hemery lopetti amatööriuransa, johon sisältyi myös kymmenottelua, vuoteen 1972 mutta kilpaili vielä ammattilaisena.[2][1] Vuosina 1975–1982 hän toimi valmentajana Bostonin yliopistossa.[2] Hän on kirjoittanut Another hurdle -nimisen elämäkerran.[1]
Henkilökohtaiset ennätykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 100 metriä 10,9 s
- 200 metriä 21,8 s
- 400 metriä 47,1 s
- 110 metrin aitajuoksu 13,6 s
- 300 metrin aitajuoksu 34,6 s
- 400 metrin aitajuoksu 48,12 s (ME)
- Korkeushyppy 186 cm
- Pituushyppy 717 cm
- Kymmenottelu 6893 p [1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä, 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8
- Kluge, Volker: Olympische Sommerspiele, die Chronik III. Määritä julkaisija! ISBN 3-328-00741-5
- Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Suuri EM-kirja. Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-11-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
1900: John Walter Tewksbury | 1904: Harry Hillman | 1908: Charles Bacon | 1920: Frank Loomis | 1924: Morgan Taylor | 1928: David Burghley | 1932: Robert Tisdall | 1936: Glenn Hardin | 1948: Roy Cochran | 1952: Charles Moore | 1956: Glenn Davis | 1960: Glenn Davis | 1964: Warren Cawley | 1968: David Hemery | 1972: John Akii-Bua | 1976: Edwin Moses | 1980: Volker Beck | 1984: Edwin Moses | 1988: Andre Phillips | 1992: Kevin Young | 1996: Derrick Adkins | 2000: Angelo Taylor | 2004: Félix Sánchez | 2008: Angelo Taylor | 2012: Félix Sánchez | 2016: Kerron Clement | 2020: Karsten Warholm | 2024: Rai Benjamin |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
