David Cronenberg
| David Cronenberg | |
|---|---|
.jpg) David Cronenberg Toronton elokuvajuhlilla vuonna 2024. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. maaliskuuta 1943 Toronto, Kanada |
| Ammatti | elokuvaohjaaja, -käsikirjoittaja ja -tuottaja |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
David Paul Cronenberg (s. 15. maaliskuuta 1943 Toronto, Ontario)[1] on kanadalainen elokuvaohjaaja.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cronenbergin isä Milton oli Toronto Telegramin kolumnisti ja freelancetoimittaja. Äiti Esther oli ammattipianisti ja kuten Miltonkin, kanadanjuutalainen.[2] Sekä Cronenbergin äidin että isän perheet olivat alun perin Pohjois-Amerikkaan muuttaneita liettuanjuutalaisia.[2] Cronenberg alkoi opiskella Toronton yliopistossa luonnontieteitä, mutta vaihtoi lopulta englantiin. Hän suoritti kirjallisuuden tutkinnon ja on nimennyt vaikuttajikseen William S. Burroughsin ja Vladimir Nabokovin.lähde?
Cronenbergillä on poika Brandon (s. 1980[3]) ja tytär Caitlin (s. 1984[4]), jotka ovat molemmat elokuvaohjaajia.[5]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cronenberg sai kipinän elokuvien tekemiseen ystävältään David Secteriltä, joka oli tehnyt pitkän opinnäyte-elokuvan Winter Kept Us Warm (1965). Secter käytti siinä paikallisia ihmisiä ja paikkoja, jotka Cronenbergkin tunsi. Cronenberg totesi ettei elokuvanteko välttämättä ole kovin monimutkaista, ja hän teki itse sen jälkeen lyhytelokuvan Transfer (1966). Elokuvassa kaksi miestä istuu pöydän ääressä lumisella aukealla syömässä ja juttelemassa ja päätyvät solmioin käytyyn kaksintaisteluun. Cronenberg toinen lyhytelokuva From the Drain valmistui vuonna 1967.[6]
Seuraavat elokuvat olivat noin tunnin mittaiset Stereo ja Crimes of the Future. Cronenbergin ensimmäiset varsinaiset pitkät elokuvat olivat shokeeraavia erikoistehosteita sisältäneet pienen budjetin kauhuelokuvat Kylmät väreet (1975) ja Verenimijät (1976). Laajemmin tunnetuksi Cronenberg nousi vuonna 1981 valmistuneen tieteis-toimintaelokuvan Scanners – tappava ajatus ansiosta. Taiteellisesti korkeatasoisen, mutta kaupallisesti huonosti menestyneen elokuvan Videodrome – tuhon ase (1983) jälkeen Cronenberg siirtyi astetta pohdiskelevampaan tyyliin. Tätä seurasi kaksi yllätysmenestystä, Stephen King -filmatisointi Viimeinen yhteys: The Dead Zone (1983) sekä 1950-luvun kauhutarinan uudelleentulkinta Kärpänen (1986). Molemmat olivat sekä kerronnaltaan että tuotannoltaan aiempaa lähempänä valtavirtaelokuvaa, mutta silti yhä leimallisesti hyvin cronenbergiläisiä teoksia.
Cronenberg ei siirtynyt yllätysmenestystensä jälkeen Hollywoodiin vaan jatkoi omintakeisten visioidensa parissa. Elokuvat Erottamattomat, Alaston lounas, Crash, eXistenZ ja Spider olivat kriitikoiden ylistämiä mutta suuren yleisön vieroksumia. Sen sijaan Cronenbergin elokuvaa A History of Violence vuodelta 2005 on kuvattu ohjaajan suoraviivaisimmaksi ja helpoiten lähestyttäväksi elokuvaksi, mutta silti se sai myös kriitikoiden kiitosta.lähde?
Cronenberg on yksi niin sanotun body horrorin kehittäjistä. Tälle tyylilajille on tyypillistä käsitellä inhimillisiä pelkoja ruumiinmuokkausta ja -muokkautumista, ylipäätään kaikkea inhimillisestä normista poikkeavaa kohtaan. Cronenbergistä tekee omalaatuisen se, että hän on aina yhdistänyt fyysisen ja psyykkisen toisiinsa tai oikeammin pitää psyykeä fyysisen ominaisuutena ja sille alisteisena. Uransa alkupuolella hänen elokuvallinen tyylinsä oli lähinnä kauhu ja scifi, joissa asioita tuotiin eksplisiittisesti ja kärjistetysti esille.
Merkittävin Cronenbergin elokuvissa tapahtunut muutos on kauhu- ja tieteiskuvaston väheneminen ja hiljattainen poistuminen. Hänen uudemmat elokuvansa ovat edelleenkin shokeeraavia, mutta eri tavalla kuin varhaistyöt. Ne ovat realistisia, jopa inhorealistisia, mutta samalla epätodellisia. Elokuvissa käytetään enemmän implisiittistä ilmaisua.
Cronenbergin työryhmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cronenbergin tunnetuin yhteistyökumppani on säveltäjä Howard Shore, joka on säveltänyt melkein kaikki hänen elokuvansa. Muita vakituisia yhteistyökumppaneja ovat muiden muassa näyttelijä Robert Silverman, art director Carol Spier, äänileikkaaja Bryan Day, leikkaaja Ronald Sanders, Cronenbergin sisar puvustussuunnittelija Denise Cronenberg sekä vuosinta 1979–1988 elokuvaaja Mark Irwin. Vuodesta 1988 ja Erottamattomista lähtien Cronenberg on työskennellyt elokuvaaja Peter Suschitzkyn kanssa.
Valikoitu filmografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Vuosi | Suomenkielinen nimi | Alkuperäinen nimi | Huomioita |
| 1966 | Transfer | Transfer | lyhytelokuva |
| 1967 | From the Drain | From the Drain | lyhytelokuva |
| 1969 | Stereo | Stereo | |
| 1970 | Crimes of the Future | Crimes of the Future | |
| 1975 | Kylmät väreet | Shivers | |
| 1977 | Verenimijät | Rabid | |
| 1979 | Fast Company | Fast Company | |
| 1979 | The Brood | The Brood | |
| 1981 | Scanners – tappava ajatus | Scanners | |
| 1983 | Videodrome – tuhon ase | Videodrome | |
| 1983 | Viimeinen yhteys: The Dead Zone | The Dead Zone | |
| 1986 | Kärpänen | The Fly | |
| 1988 | Erottamattomat | Dead Ringers | DVD-julkaisun nimi: Dead Ringers – Erottamattomat |
| 1989 | Yön kansa | Nightbreed | vain näyttelijänä |
| 1991 | Alaston lounas | Naked Lunch | |
| 1993 | M. Butterfly | M. Butterfly | |
| 1996 | Crash | Crash | |
| 1999 | eXistenZ | eXistenZ | |
| 2000 | Camera | Camera | lyhytelokuva |
| 2002 | Spider | Spider | |
| 2005 | A History of Violence | A History of Violence | |
| 2007 | Eastern Promises | Eastern Promises | |
| 2011 | A Dangerous Method | A Dangerous Method | |
| 2012 | Cosmopolis | Cosmopolis | |
| 2014 | Maps to the Stars | Maps to the Stars |
Kirjallinen tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Syöpäläiset (Consumed). Suom. Ilkka Salmenpohja. Like, 2014. ISBN 978-952-01-1010-9.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pendergast, Tom & Pendergast, Sara (toim.): International Dictionary of Films and Filmmakers, Vol. 2: Directors, 4th edition, s. 224. St. James Press, 2000. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 29.5.2015). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Crimes and Misdemeanours Viggo-Works. Viitattu 26.2.2020.
- ↑ Brandon Cronenberg | La Semaine de la Critique of Festival de Cannes Semaine de la Critique du Festival de Cannes. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
- ↑ CAITLIN CRONENBERG - Biography Dorothy Circus Gallery. Viitattu 22.3.2024. (englanniksi)
- ↑ William Earl: Caitlin Cronenberg’s Feature Debut ‘Humane’ Sets Theatrical Release Through IFC Films and Shudder; Director Teases Her ‘Violent, Bloody Fantasy’ (EXCLUSIVE) Variety. 4.3.2024. Viitattu 22.3.2024. (englanti)
- ↑ David Cronenberg Northernstars.ca. Arkistoitu 9.8.2011. Viitattu 25.7.2007. (englanniksi)()
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cronenberg on Cronenberg Sarja: Directors on Directors, Faber , 1996) ISBN 9780571191376 .
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- David Cronenberg Internet Movie Databasessa. (englanniksi)
- Mailis Saralehto, Abjekti, Toiseus ja kauhu Cronenbergin elokuvissa, Widescreen 3/2005
- Antto Ilvonen: Cronenbergin elokuvien mielenfilosofisia ulottuvuuksia (Arkistoitu – Internet Archive). Widerscreen 6.3.2006.
| ||||||||||||||||||||||||||
