Davaon panttivankikriisi 1989

Davaon panttivankikriisi 1989 oli Filippiinien Davaon rangaistussiirtolassa vuonna 1989 syttynyt kapina. Vankilan huonoihin oloihin tyytymättömät vangit ottivat panttivangeikseen rangaistussiirtolassa vierailleita seurakunnan jäseniä.

Kaksi päivää panttivankikriisin käynnistymisen jälkeen kapinoijat epäonnistuivat yrityksessään murtautua ulos vankilasta. Vankilaa piirittäneet viranomaiset ampuivat toisen kapinan johtajista. Kapinoijat alkoivat ampua panttivankejaan, jolloin poliisi ja armeija rynnäköivät vankilaan. Kapinan yhteydessä kuoli 15 kaappaajaa. Panttivangeista 5 kuoli ja 10 pelastui. Tunnetuin panttivankikriisin yhteydessä kuolleista panttivangeista oli australialainen lähestyssaarnaaja Jacqueline Hamill, joka raiskattiin ja ammuttiin.

Tausta

2. huhtikuuta 1989 Felipe Pugoy ja hänen johtamansa vankijoukko "Davaon rangaistussiirtolan hurjat pojat" ottivat panttivankeja ja pakenivat jeepeillä 120 kilometrin päähän rangaistussiirtolasta. Teon syynä oli vankien mukaan vartijoiden heihin kohdistama piina. Pugoy vaati siirtoa toiseen vankilaan. Seuraavana päivänä tilanne onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan neuvotteluteitse. Viranomaiset eivät suostuneet siirtämään väärinkohtelusta valittaneita vankeja toiseen vankilaan.

Panttivankikriisin tapahtumat

13. elokuuta 1989 Pugoy ja Mohammad Nazir Samparani johtivat 14 muuta vankia kapinaan. Samparani oli tuomittu murhasta, joka oli tapahtunut vuonna 1976 panttivankidraaman yhteydessä. Ainoastaan yksi kapinaan osallistuneista ei kuulunut Pugoyn "hurjiin poikiin". Rangaistussiirtolassa oli liian vähän vartijoita, ja veitsin aseistautuneet kaappaajat saivat iltapäivällä 16:30 haltuunsa neljä vartijoiden automaattiasetta. Kapinoijat ottivat panttivangeikseen 15 rangaistussiirtolassa vieraillutta "Joyful Assembly of God"-kirkon jäsentä, jotka olivat saapuneet pitämään sunnuntain rukoustilaisuutta.

Kapinoijat vaativat puheyhteyttä nimeämiinsä poliitikoihin, mutta sekä kongressiedustaja Ramon Mitra että senaattori Nina Rasul kieltäytyivät neuvottelemasta kapinoijien kanssa. Poliitikot vaativat armeijan neuvottelijoita ratkaisemaan kriisin. Kapinoijat vaativat linja-autoa paetakseen, mutta viranomaiset eivät suostuneet vaatimukseen. Ensimmäinen kapinoijien asettama määräaika kului umpeen maanantaina kello 3 aamuyöllä. Maanantaiyönä kapinoijat raiskasivat naispanttivankeja veitsillä uhaten. Raiskattujen joukossa oli 36-vuotias lähetyssaarnaaja Jacqueline Hamill. Kapinoijat kieltäytyivät neuvotteluissa vapauttamasta Hamillia, joka oli heidän kannaltaan arvokas panttivanki.

15. elokuuta kello 10:30 kapinoijat yrittivät turhaan ulos rangaistussiirtolasta käyttäen panttivankeja ihmiskilpinä. Syntyi tulitaistelu, jossa osa panttivangeista pakeni ja kapinan johtaja Samparani kuoli tarkka-ampujan luotiin. 16-vuotias naispanttivanki kuoli, kun Samparani ampui häntä saatuaan osuman. Myös kolme miespanttivankia kuoli. Vankilan sisältä kuului laukauksia. Panttivankeja pakeni sekä aamupäivän tulitaistelussa, että seuranneiden neuvottelujen aikana. Viranomaiset eivät halunneet antaa kapinoijille mahdollisuutta paeta yön turvin. Panttivankeja oli jo surmattu raa'asti. Viranomaiset valitsivat viimeisenä keinonaan voimatoimet.

Piirittäjät hyökkäsivät rangaistussiirtolaan kello 15:15. Hyökkäyksessä käytettiin kyynelkaasua ja hyökkääjät ampuivat tappaakseen kapinoijat. Yksi hyökänneistä sotilaista esimerkiksi surmasi vaikeasti haavoittuneen kapinoijan. Tapahtumasarjassa kuolivat kaikki 16 kapinoijaa ja 5 panttivankia. 5 panttivankia vapautui rynnäkössä.

Hamillin kuolinsyy

On epäselvää ampuivatko lähetyssaarnaaja Jacqueline Hamillin viranomaiset vai kapinoijat. Kello 11:50 vankilan sisään neuvottelemaan saapunut poliisikapteeni näki neljä ruumista, joista yksi oli hänen mukaansa Hamill. Hamillin kerrottiin laulaneen ja rukoilleen vain hetkeä ennen maahan kaatumistaan. Aluksi oletettiin, että Hamillia olisi viilletty veitsellä. Ruumiinavauksessa kuitenkin selvisi, että Jacgueline Hamillia ammuttiin takaapäin poskeen. Laukaus tuli alhaalta päin, joten ainakaan tarkka-ampujat eivät ampuneet Hamillia. Selvinneiden panttivankien ja vankilassa vierailleen mukaan Hamill ammuttiin jo aamulla kello 10:30.

Duterten Hamill-töksäytys

Rodrigo Dutertesta tuli vuonna 2016 Filippiinien presidentti. Kaappausdraaman aikaan Duterte oli Davaon pormestari ja hänen kerrottiin antaneen ohjeistuksen rynnäköstä. Duterte puolusti myöhemmin tiukasti voimankäyttöä, joka oli hänen mukaansa ainoa tapa ratkaista tilanne. Duterte kertoi miten "olin raivostunut, koska Hamill oli raiskattu. Mutta hän oli kaunis. Ajattelin että pormestarin (Duterten itsensä) olisi pitänyt olla ensimmäinen." Duterten kevytmielinen suhtautuminen raiskaukseen nosti vastalausemyrskyn. Duterte kertoi paikallismedialle, että oli antanut raiskauslausunnon vihaisena, ei vitsinä.