Darak
Darak | |
---|---|
Tšadjärvi vuonna 2015 maiden rajat piirrettynä. Kamerunin alue on keskellä alhaalla. |
|
Darak |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Kamerun |
Alue | Extrême-Nord |
Departementti | Logone-et-Chari |
Hallinto | |
– Hallinnon tyyppi | kunta |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 658,6 km² |
Väkiluku (2005) | 23 900 |
Darak on kunta ja sen keskustaajama Extrême-Nordin alueen Logone-et-Charin departementissa Kamerunissa. Se sijaitsee Tšadjärven saarella noin 150 kilometriä departementin keskuksesta Kousserista luoteeseen. Kunnassa on 23 900 ja taajamassa 8 600 asukasta (vuonna 2005, väestönlaskenta)[1].
Maantiede ja asutus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Darakin kunnan pinta-ala on 658,6 neliökilometriä[2]. Se rajoittuu lännessä Nigeriaan, pohjoisessa ja idässä Tšadiin sekä etelässä Kamerunin Blangouan, Hilé-Alifan ja Makarin kuntiin. Maisemaa leimaa Tšadjärven tulvatasanko. Kasvillisuus on pensas- ja heinäsavannia ja paikoitellen metsää.[3]
Kuntaan kuuluu keskustaajaman lisäksi 39 kylää[1]. Asukkaiden enemmistö on nigerialaisia hausoja (49 %), margeja (16 %), jukuneja (15 %) ja kanureja (8 %). Kamerunilaisia on alle kymmenen prosenttia.[2] Vallitseva uskonto on islam. Lisäksi on kristittyjä ja animisteja.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Darakin saari ja tulvatasanko on syntynyt 1970-luvulla alkaneen Tšadjärven kuivumisen seurauksena. Vesijättömaalle muuttaneet nigerialaiset ja kamerunilaiset perustivat 1990-luvun puoliväliin mennessä yli 30 kylää, joissa oli yli 7 000 asukasta. Darakin ensimmäiset asukkaat olivat nigerialaisia kalastajia, jotka muuttivat sinne 1980-luvun lopulla. Nigeria miehitti[2] Kamerunin Makarin arrondissementtiin kuuluneen[3] alueen vuonna 1987, ja se kuului sen jälkeen Bornon osavaltion Ngalan alueen Wulgon piirikuntaan[2].
Haagin Kansainvälinen tuomioistuin päätti vuonna 2002, että alue kuuluu Saksan, Britannian ja Ranskan siirtomaa-aikana tekemien sopimusten mukaisesti Kamerunille. Maan viranomaiset perustivat Darakin arrondissementin vuonna 2004[2] ja kunnan vuonna 2007[4].
Liikenne, talous ja palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Darakin saarelle pääsee vain veneellä[5]. Asukkaiden pääelinkeino on kalastus[2]. Lisäksi harjoitetaan maanviljelyä, karjanhoitoa, kaupankäyntiä ja käsityöammatteja. Darakissa pidetään viikoittaiset markkinat.[3] Kalaa viedään tuoreena, kuivattuna ja savustettuna etupäässä Nigerian Maiduguriin[2].
Palveluihin kuuluvat alakoulut, yläkoulu ja terveyskeskus. Puutteellinen vesihuolto käsittää kaivoja ja porakaivoja. Sähköä saadaan aggregaateista ja aurinkopaneeleista.[3] Kunnan talous ja palvelut ovat kärsineet terroristijärjestö Boko Haramin hyökkäyksistä ja lisääntyneestä kuivuudesta[5].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Répertoire actualisé des villages du Cameroun IREDA. Viitattu 22.7.2022.
- ↑ a b c d e f g Abdouraman, Halirou: Le conflit frontalier Cameroun-Nigeria dans le lac Tchad: les enjeux de l’île de Darak, disputée et partagée. Cultures & Conflits, 72/2008, s. 57–76. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e Plan communal de développement de Darak UCLG Africa. 2011. Arkistoitu 21.1.2020. Viitattu 22.7.2022.
- ↑ Décret N° 2007/117 du 24 avril 2007 portant création des communes Communes et villes unies du Cameroun. Viitattu 22.7.2022.
- ↑ a b Cameroun: le désarroi de l'Extrême-Nord, paupérisé par les exactions de Boko Haram China Internet Information Center. 1.2.2017. Viitattu 22.7.2022.