Daniel (Raamattu)
Daniel (hepr. דָּנִיּאֵל), on Raamattuun sisältyvän Danielin kirjan päähenkilö. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pakkosiirtolaisuuden aikaan. Nykytieteen valossa kirjan ei kuitenkaan arvioida kuvaavan pakkosiirtolaisuuden ajan tapahtumia vaan Antiokhos IV Epifaneen valtakautta noin 160-luvulle eaa. ja Danielin olevan fiktiivinen.[1]
Hesekielin kirjassa viitataan Danieliin, joka oli oikeamielinen ja viisas. On mahdollista, että Danielin kirjan kirjoittaja otti päähenkilön nimen tästä.[1]
Danielin elämä Danielin kirjan mukaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulutus Babyloniassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet pakkosiirtolaiset sijoitettiin Babylonin kaupungin ulkopuolelle, mutta Daniel ja hänen kolme toveriaan, Sadrak, Mesak ja Abednego, valittiin saamaan erikoiskoulutusta kaldealaisten kielessä ja kirjoituksessa, jotta heistä olisi tullut päteviä valtion virkamiehiksi. Tavan mukaisesti heille annettiin babylonialaiset nimet, ja Daniel sai nimekseen Beltesassar Nebukadnessarin jumalan mukaan (Da 1:7; 4:8). Koska Daniel ei halunnut saastuttaa itseään heille määrätyillä ruoilla, joissa olisi saattanut olla jotain Mooseksen laissa kiellettyä tai pakanallisten rituaalien saastuttamaa, hän pyysi, että heille annettaisiin ruoaksi vain vihanneksia ja vettä. Jumala antoi heille ymmärtäväisyyttä ja Daniel itse ymmärsi kaikenlaisia näkyjä ja unia (Da 1:17). Kun kuningas kolmen vuoden kuluttua kuulusteli heitä, heidän havaittiin olevan kymmenen kertaa parempia kuin kaikki taikuutta harjoittavat papit ja manaajat, jotka hänen koko kuningaskunnassaan olivat (Da 1:20). Daniel palveli hovissa Babylonin kukistumiseen saakka. Myös hänen kolme toveriaan seisoivat siitä lähtien Babylonin kuninkaan edessä. Sitä, elivätkö he niin kauan, että säilyttivät tämän aseman Babylonin kukistumiseen asti, ei kerrota, mutta Daniel eli, ja tämän jälkeen hän oli Persian hovissa ainakin Kyyroksen kolmanteen vuoteen asti (Da 1:19; Da 10:1).
Nebukadnessarin unet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nebukadnessar näkee unen, jonka takia hänen henkensä kiihtyy. Ketkään viisaat eivät pysty paljastamaan sitä, joten Daniel tulee kuninkaan eteen, mutta ei pelkästään kerro hänelle unta, joka on paljastettu hänelle jumalallisessa ilmestyksessä, vaan myös selittää sen ja säästää siten itsensä ja muutkin viisaat teloitukselta. Tämän vuoksi Nebukadnessar tekee Danielista koko Babylonin hallintoalueen hallitsijan ja kaikkien Babylonin viisaiden ylimmäisen valvojan (Da 2:48). Hänen kolme toveriaan saavat korkean aseman hovin ulkopuolelta, kun taas Daniel palvelee kuninkaan hovissa.
Näyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Belsassarin ensimmäisenä ja kolmantena vuonna Daniel sai kaksi näkyä (Da luvut 7, 8), joissa eri eläimet edustivat peräkkäisiä maailmanvaltoja aina siihen aikaan asti, jolloin ne hajotettaisiin väkisin ja taivaallinen hallitusvalta annettaisiin ”jollekulle ihmisen pojan kaltaiselle” (Da 7:11–14). Vaikuttaa siltä, että Nebukadnessarin kuoleman jälkeen Danielia käytettiin useiden vuosien aikana hyvin vähän, jos lainkaan, neuvonantajana, joten kun kukaan viisaista ei pystynyt selittämään sitä pahaenteistä kirjoitusta, jonka käsi kirjoitti palatsin seinään Belsassarin riehakkaissa ja rienaavissa pidoissa, kuningatar katsoi tarpeelliseksi kiinnittää Belsassarin huomion Danieliin. Kuten oli luvattu, Danielista kuulutettiin, että hänestä oli määrä tulla kolmas hallitsija valtakuntaan samalla kun Nabunaid oli ensimmäinen hallitsija ja hänen poikansa Belsassar toinen. Tuona samana yönä meedialaiset ja persialaiset valtasivat kaupungin ja Belsassar surmattiin (Da 5:1, 10–31).
Meedo-Persian alaisuudessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Meedialaisen Dareioksen hallituskaudella Daniel oli yksi kolmesta korkeasta virkamiehestä, jotka oli nimitetty niiden 120 virkamiehen yläpuolelle, joiden oli määrä hallita valtakuntaa. Koska Daniel oli Jumalan suosiossa, hän hoiti hallintotehtäviään huomattavasti muita paremmin, ja kun hänet aiottiin korottaa koko valtakunnan johtoon, kateus ja mustasukkaisuus saivat toiset virkamiehet juonittelemaan, jotta hänet olisi teloitettu. Lain, jonka he taivuttelivat kuninkaan säätämään, täytyi olla yhteydessä Danielin jumalanpalvontaan, koska he eivät voineet löytää hänestä mitään muuta syytä. Kuningas oli vastahakoinen panemaan lakia täytäntöön, mutta koska maan tapa esti lain muuttamisen, hän heitti kuin heittikin Danielin leijonakuoppaan. Danielin tinkimättömän nuhteettomuuden ja lujan uskon vuoksi Jumala lähetti enkelinsä vapauttamaan hänet leijonien kidasta. Sitten Dareios pani oikeuden täytäntöön salaliittolaisille antamalla heidät noiden samojen leijonien surmattavaksi. (Da 6.) Dareioksen ensimmäisenä vuonna Daniel ymmärsi Jeremian kirjoitusten perusteella Jerusalemin 70-vuotisen autioituksen lähestyvän loppuaan (Jer 25:11, 12). Daniel rukoili ja tunnusti nöyrästi kansansa synnit. (Da 9:1, 2, 17). Hän sai suosionosoitukseksi Gabrielin välityksellä ilmestyksen, jossa tämä antoi hänelle profetian 70 viikosta ja osoitti tarkasti Messiaan saapumisvuoden. Daniel eli niin kauan, että hän näki juutalaisten paluun Serubbabelin johdolla, mutta hänen ei sanota palanneen heidän mukanaan. Kyyroksen kolmantena vuonna Daniel sai näyn enkeliltä, jonka täytyi otella Persian ruhtinaan kanssa täyttäessään tehtäväänsä käydä Danielin luona. Enkeli puhui paljastaakseen, mikä Danielin kansaa kohtaa päivien lopulla, sillä on vielä tulevia päiviä koskeva näky (Da 10:14). Profetia paljasti, että maailman näyttämöä hallitsisi pääosin kaksi vastakkaista poliittista valtaa, joista käytettiin nimityksiä pohjoisen kuningas ja etelän kuningas, ja tilanne jatkuisi tällaisena, kunnes nousisi Mikael ja seuraisi suuren ahdingon aika (Da, luvut 11, 12).
Kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Daniel ei ehkä elänyt kovinkaan kauan Kyyroksen kolmannen vuoden jälkeen. Jos hän oli nuorukainen, kun hänet vietiin Babyloniin 617 eaa., niin hän oli lähes satavuotias saadessaan lukuihin 10–12 kirjoitetun näyn. Enkelin Danielille osoittamat sanat: ”Mutta sinä, mene, siksi kunnes loppu tulee; ja lepää, ja nouse osaasi päivien lopussa,” tuntuvat viittaavan siihen, että hänen elämänsä lähestyi loppuaan ja hänen vakuutettiin saavan ylösnousemuksen (Da 12:13).
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b John Joseph Collins: Daniel: With an Introduction to Apocalyptic Literature. Wm. B. Eerdmans Publishing, 1984. ISBN 9780802800206 Teoksen verkkoversio (viitattu 9.10.2017). (englanti)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Daniel (Raamattu) Wikimedia Commonsissa
