Danakilin syvänkö
Danakilin syvänkö (amharaksi Denakil)[1] on syvänkö pohjoisessa Etiopiassa Danakilin aavikon pohjoisosassa Afarin osavaltiossa.[2] Seutu tunnetaan hyvin ankarista ympäristöolosuhteistaan. Alue on yksi maailman kuumimmista ja kuivimmista alueista. Paikalliset ovat etniseltä taustaltaan afareja ja paikallisen elinkeinon on muodostanut suolan louhinta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Danakilin syvänkö sijaitsee Etiopian Afarin osavaltion pohjoisosassa Danakilin aavikolla.[3] Se on osa laajempaa Itä-Afrikan hautavajoamaa.[4] Syvänkö on pohjois-eteläsuuntainen, noin 200 kilometriä pitkä ja 50–150 kilometriä leveä. Sitä reunustavat sekä idästä että lännestä ylänköalueet. Lännessä on Etiopian ylänkö ja idässä kohoaa Danakilin Alppeina tunnettu horsti.[5][6] Danakilin syvängön matalimmat kohdat ovat noin 115 metriä merenpinnan alapuolella.[3]
Punaisestamerestä pohjoisessa alueen erottavat merenpinnasta vain noin 25 metriä korkeat kukkulat. Sadevesiä rannikkokukkuloilta naapurimaa Eritreasta valuu joillekin alueen suolajärville.[3] Monet paikallisista lammista ovat hyvin happamia ja kuumia. Danakilin syvängöllä on kaksi aktiivista tulivuorta ja useita geysirejä. Paikoittain maasta kohoa myrkyllisiä kloori- ja rikkikaasuja.[4]
Danakilin syvänkö on tunnettu yhtenä maailman kuumimmista paikoista.[3] Lämpötilat kohoavat usein 45°C[4] ja voivat nousta 60 °C.[3] Kuumuuden ohella Danakilin syvänkö on myös yksi maailman kuivimmista alueista.[4] Vuotuinen sadanta on vain 100–200 ml.[7]
Vaikka olot alueella ovat yleisesti ottaen hyvin ankarat, on myös syvängön ankarimmilla paikoilla elämää. Esimerkiksi Dallolin kraatterin järven ja lammikoiden hyvin kuumassa, happamassa ja suolaisessa vedessä on bakteereja.[4]
Historia ja ihminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Danakilin syvängön aluetta ovat asuttaneet afariklaanit. Yksi vanha elinkeino alueella on ollut suolan kerääminen alueen suolajärviltä.[3] Suolaa kerätään lohkoina, jotka kuljetetaan kameleilla useiden kymmenien kilometrien päähän syvängöltä. Lohkot tunnettiin perinteisesti nimellä amolé ja niitä voitiin käyttää myös valuuttana.[7]
Alueen äärimmäiset olosuhteet ja vihamielisinä pidetyt paikalliset klaanit pitivät pitkään ulkopuoliset matkailijat poissa alueelta. 1800-luvulla alueelle suuntautui kolme tutkimusretkikuntaa, joiden kaikki eurooppalaiset jäsenet kuitenkin saivat eri syistä surmansa, tai eivät muuten koskaan palanneet. Ensimmäinen alueella onnistuneesti matkaillut eurooppalainen oli brittiläinen kaivosinsinööri Ludovico Mariano Nesbitt vuonna 1928.[3] Nykyisin alueelle suuntautuu turistimatkailua. Usein alueelle matkustetaan Tigrayn Mekelestä. Mekelestä on rakennettu soratietä kohti paikallista Dallolia.[7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kerkko Hakulinen, Sirkka Paikkala: Eksonyymit : Danakilin syvänkö Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 58. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
- ↑ Geographica, s. 338, 367. Könemann, 1999. ISBN 3-8290-2481-9
- ↑ a b c d e f g David H. Shinn ja Thomas P. Ofcansky: Historical dictionary of Ethiopia, s. 112. Scarecrow Press, 2013. ISBN 978-0-8108-7457-2 (englanniksi)
- ↑ a b c d e In Earth’s hottest place, life has been found in pure acid BBC Future. BBC. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)
- ↑ López-García JM, Moreira D, Benzerara K, Grunewald O and López-García P: Origin and Evolution of the Halo-Volcanic Complex of Dallol: Proto-Volcanism in Northern Afar (Ethiopia). Frontiers in Earth Science, 2020, 7. vsk. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ B. Atnafu, T. Kidane, A. Foubert, D. Jaramillo-Vogel, J.-C. Schaegis ja J.-P. Henriet: Reading History From Afar Eos. 30.1.2015. American Geophysical Union. Viitattu 14.11.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Kelly Phillips Badal: Africa’s alien-like landscape BBC Travel. BBC. Viitattu 11.11.2021. (englanniksi)