Dalbavansiini
| |
Dalbavansiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| ? | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | J01 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | ? |
| Moolimassa | ? |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | ? |
| Proteiinisitoutuminen | 93 %[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | 8,5 vuorokautta |
| Ekskreetio | virtsan ja ulosteiden mukana |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | intravenoosi |
Dalbavansiini on seos glykopeptideihin kuuluvia orgaanisia yhdisteitä. Sitä käytetään lääketieteessä antibioottina ihoinfektioiden hoidossa.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dalbavansiini koostuu viidestä rakenteellisesti toisiaan muistuttavasta yhdisteestä. Seos on puolisynteettinen ja perustuu Nonomuraea-aktinobakteerien tuottamaan A40926-glykopeptidiin. Dalbavansiinin antibioottiset ominaisuudet perustuvat siihen, että se estää bakteerien soluseinän muodostamiseen tarvittavan peptidoglykaanikerroksen synteesiä. Lääkeaine tehoaa grampositiivisiin bakteereihin ja myös niihin stafylokokki- ja streptokokkikantoihin, jotka ovat vastustuskykyisiä monille muille antibiooteille. Dalbavansiinia käytetään bakteerien aiheuttamien ihotulehdusten hoitoon ja se annostellaan ruiskeena suoneen. Markkinoille se tuli vuonna 2014.[1][2][3][4]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dalbavansiini voi aiheuttaa huonovointisuutta, ripulia, pääkipua ja kuumeilua. Yleisesti ottaen se on kuitenkin hyvin siedetty lääkeaine.[1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c John E. Bennett, Raphael Dolin, Martin J. Blaser: Mandell, Douglas, and Bennett's Principles and Practice of Infectious Diseases, s. 1402–1405. Elsevier, 2019. ISBN 978-0-3234-8255-4 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.12.2019). (englanniksi)
- ↑ Axel Kleemann: Antiinfectives for Systemic Use, 1. Antibacterials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
- ↑ a b M. Lindsay Grayson (päätoim.): Kucers' The Use of Antibiotics, s. 917–928. CRC Press, 2017. ISBN 9781498747967 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.12.2019). (englanniksi)
- ↑ Roger G. Finch, David Greenwood, Richard J. Whitley, S. Ragnar Norrby: Antibiotic and Chemotherapy, s. 270. Elsevier, 2010. ISBN 978-0-7020-4765-7 Kirja Googlen teoshaussa (Hardcover ISBN 9th ed.) (viitattu 15.12.2019). (englanniksi)