D (ohjelmointikieli)
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| D | |
|---|---|
| Paradigma | moniparadigmainen: imperatiivinen, olio, funktionaalinen, meta |
| Tyypitys | vahva, staattinen |
| Yleinen suoritusmalli | käännetty |
| Muistinhallinta | roskienkeruu, manuaalinen |
| Julkaistu | 1999 |
| Suunnitellut | Walter Bright |
| Kehittäjä | Digital Mars |
| Vakaa versio | 1.071 / 2.056 (27. lokakuuta 2011) |
| Merkittävimmät toteutukset | DMD (referenssitoteutus), GDC, LDC |
| Vaikutteet | C, C++, C#, Eiffel, Java, Lisp |
| Vaikuttanut | Delight, MiniD, Vala |
| Käyttöjärjestelmä | Windows, Linux, Mac OS X, FreeBSD, AIX |
| Verkkosivu | dlang.org |
| Uutisryhmä | digitalmars.D (news.digitalmars.com) |
D on Walter Brightin kehittämä moniparadigmainen oliopohjainen imperatiivinen ohjelmointikieli. Se on kehitetty C/C++:n pohjalta ja siinä on uudistettu monia C++:n ominaisuuksia. Lisäksi hyödyllisiksi havaittuja ominaisuuksia on lainattu muista kielistä.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]D:n suunnittelussa on otettu huomioon C++:n käytössä vuosien aikana kertyneitä kokemuksia. D käyttää monia C++:n konsepteja ja laajentaa toiminnallisuutta toteuttamalla kielen tasolla tuottavuutta lisääviä ominaisuuksia, joita ovat esimerkiksi sopimuspohjainen ohjelmointi, yksikkötestaus, aidot ohjelmamoduulit, roskienkeruu, ensimmäisen luokan oliot, kehittyneet taulukko- ja assosiatiivinen taulukko-tietotyypit, sisäluokat ja -funktiot, sulkeumat ja uudelleen suunniteltu geneerinen ohjelmointi. D mahdollistaa C++:n lailla matalan tason ohjelmoinnin, jossa apuna voidaan käyttää kääntäjän assembleria. C++:n moniperintä on korvattu tavallisella yksinkertaisella perinnällä, rajapinnoilla ja mixineillä. D:n esittelyt, lauseet ja lausekkeet muistuttavat läheisesti C++:n vastaavia.
Yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]D tukee täydellisesti C-kielen ABI-rajapintaa (Application Binary Interface) sekä C:n tietotyyppejä ja mahdollistaa näin suoran pääsyn C-kieliseen ohjelmakoodiin ja kirjastoihin. C:n standardikirjasto on osa standardia D-kieltä. Koska D ei vielä ole standardoitu, tarkoitetaan tällä Digital Marsin referenssi-implementaatiota ja -spesifikaatiota.
C++:n ABI ei ole tuettu, mutta D-kielestä voidaan kutsua C-kielen ABI:n kautta C++-koodia, joka on kääritty C-kielisiin funktioihin. D kuitenkin tukee täysin C++-kielistä COM (Component Object Model) koodia.
Toteutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyiset D:n toteutukset kääntävät ohjelmat suoraan natiivikoodiksi. Tällä hetkellä merkittävimmät kääntäjät D:lle ovat Digital Marsin DMD sekä vapaa GDC.
DMD:n etuosa (selaaja, jäsennin) on julkaistu GNU GPL:n ja Artistic License:n alla. Toteutuksen tekijänoikeudet omistaa pääosin Digital Mars, muilta osin koodi on joko public domainia tai muun yhteensopivan vapaan lisenssin alla. Kääntäjä perustuu viralliseen D-spesifikaatioon, mutta on suljettua lähdekoodia ja tukee ainoastaan Windows- ja Linux/x86-alustoja.
Toinen merkittävä D-kääntäjä, GDC, yhdistää DMD:n etuosan GCC:tä käyttävään takaosaan. GDC toimii teoriassa kaikilla alustoilla, joilla GCC:kin, ja on lisäksi julkaistu vapaan GNU GPL -lisenssin alla. GDC on käytännön syistä ajoittain spesifikaation osalta jäljessä virallista kääntäjää. Linux-jakeluista ainakin Debian, Gentoo ja Ubuntu tarjoavat kääntäjää paketinhallintansa kautta.
D on yhä aktiivisen kehitystyön alla ja sen kääntäjistä julkaistaan säännöllisesti uusia versioita. Kääntäjän 1.0-haaraan ilmestyy lähinnä bugikorjauksia, mutta 2.0-haaraan myös epävakaita uusia toimintoja. Ehkä merkittävin muutos 2.0-versiossa on C++-kielen const-järjestelmän vastine. D 2.0 sisältänee ilmestyessään myös monia muita uusia ominaisuuksia, kuten aidot sulkeumat, paremman muistimallin monisäikeiselle ohjelmoinnille, suurehkon päivityksen standardikirjastoon ja monia pienempiä korjauksia.
Esimerkkejä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hei maailma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tämä esimerkki kirjoittaa ruudulle sanat "Hei maailma!" ja sen jälkeen komentorivin argumentit. Jokaisen D-ohjelman suorittaminen alkaa main funktiosta, ja args on merkkijonojen taulukko, jossa komentorivin argumentit ovat. Argumentit ovat valinnaisia. Merkkijonoa kuvataan D:ssä tyypillä string. D 1.x:ssä string on alias merkkijonojen taulukolle(char[]), mutta 2.x estää merkkijonon muokkaamisen. Useiden merkkijonojen taulukko on vastaavasti string[].
import std.stdio; // tuo writefln()
int main(string[] args)
{
writefln("Hei maailma!");
foreach(indeksi, arvo; args)
writefln("args[%d] = '%s'", indeksi, arvo);
return 0;
}
foreach-lauseella voidaan käydä läpi mikä tahansa kokoelma. Vakiotietotyypit tarjoavat oletustoiminnallisuuden, mutta iterointi voidaan tarvittaessa erikoistaa määritellyissä luokissa. Lause päättelee indeksin ja arvon tyypit automaattisesti, mutta ne voidaan myös ilmoittaa.
Hajautustaulukot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esimerkki havainnollistaa hajautustaulujen käyttöä monimutkaisen tietorakenteen rakentamisessa.
import std.stdio; // tuo write[f]ln()
int main(string[] args)
{
// Määritellään hajautustaulu, jossa arvoina on taulukoita merkkijonoista ja
// avaimena merkkijono
string[] [string] säiliö;
// Lisätään säiliöön henkilöitä ja heille esineitä
säiliö["Tuomikki"] ~= "puukko";
säiliö["Airikka"] ~= "löylykauha";
säiliö["Tuomikki"] ~= "puhelin";
// Käydään läpi säiliön henkilöt
foreach (string henkilö, string[] esineet; säiliö)
kerro_montako_esinettä(henkilö, esineet);
return 0; // ohjelma onnistui
}
void kerro_montako_esinettä(string henkilö, string[] esineet)
{
writeln(henkilö, " kantaa ", esineet.length, " esinettä.");
}
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alexandrescu, Andrei: The D programming language. Upper Saddle River, N. J.: Addison-Wesley, 2010. ISBN 978-0-321-63536-5 (englanniksi)