Douglas DC-2
| Douglas DC-2 | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | liikennelentokone, kuljetuskone |
| Valmistaja | Douglas Aircraft Company |
| Ensilento | 11. toukokuuta 1934 |
| Esitelty | 18. toukokuuta 1934 |
| Valmistusmäärä | 156 |
| Kehitetty mallista | Douglas DC-1 |
| Muunnelmat | Douglas DC-3 |
Douglas DC-2 (Douglas Commercial 2) oli 14-paikkainen kaksimoottorinen matkustajalentokone, jonka valmistuksen Douglas Aircraft Company aloitti vuonna 1934. Se oli tehtaan vastaus Boeing 247-matkustajakoneelle. Vuonna 1936 Douglas alkoi valmistaa suurempaa versiota, Douglas DC-3:a.
1930-luvun alussa matkustajakoneet olivat puurunkoisia, mutta kasvava liikenne ja matkustajakoneiden turvallisuusvaatimukset saivat tehtaat suunnittelemaan kokometallisia koneita. United Airlines oli varannut Boeing 247-konemallin yksinoikeudella itselleen. Tämän vuoksi Transcontinental and Western Air pyysi lentokonetehtaita suunnittelemaan sille kolmimoottorisen metallirunkoisen koneen. Douglas vastasi tähän aluksi kaksimoottorisella 12-paikkaisella DC-1-koneella. Tämä prototyypiksi jäänyt kone ei kelvannut sellaisenaan, joten Douglas kasvatti konetta hieman ja vaihtoi moottorit tehokkaampiin. Tästä syntyi Douglas DC-2-kone.[1]
TWA tilasi 20 DC-2-konetta, joissa oli 14 matkustajapaikkaa. Euroopassa koneita ostivat KLM, LOT, Swissair, CLS ja LAPE. Eurooppaan myydyt koneet koottiin Fokkerilla Hollannissa (vastaavasti Fokkerin Yhdysvaltoihin myymiä koneita koottiin Fordin tehtaissa.)
DC-2-konetta rakennettiin 156 kappaletta.
DC-2-koneet Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hanssin-Jukka, DO-1
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Hanssin-Jukka
.jpg)
Talvisodan aikana ruotsalainen kreivi Carl Gustav von Rosen järjesti Ruotsissa kansalaiskeräyksen, jonka tuotolla lahjoitettiin Suomen ilmavoimille DC-2-kone, joka sai rekisteritunnuksen DO-1 sekä nimen Hanssin-Jukka. Carl Gustav von Rosen lensi lentokoneen Suomeen tammikuun 1940 puolivälissä. Kone sai tunnuksen DC-1 ja nimen Hanssin-Jukka. Kone luovutettiin pommituslentolaivue 44:lle 19. helmikuuta 1940.
Hanssin-Jukka on valmistettu Douglasin Kalifornian tehtaalla Santa Monicassa. Sen ensilento oli 5. tammikuuta 1935. Kone luovutettiin alankomaalaiselle lentoyhtiölle, KLM:lle, jota se palveli 1935-1937 tunnuksella PH-AKH ”De Haan” (suom. kukko).
Kone palveli kuljetuskoneena talvi- ja jatkosodassa. Talvisodassa koneella suoritettiin yksi pommituslento 1. maaliskuuta 1940, joka jouduttiin keskeyttämään toiseen moottoriin tulleen vian takia. Kreivi von Rosen toimi tällä koneen ainoalla pommituslennolla ohjaajana.[2] DO-1 oli Ilmavoimien käytössä 1. kesäkuuta 1955 saakka, jonka jälkeen se toimi Hämeenlinnassa kahvilana vuosina 1959–1981.[3] Kone on nykyään Sotamuseon omistuksessa, sijoituspaikkanaan Keski-Suomen ilmailumuseo, ja sen entisöinti on aloitettu.[4] 25. huhtikuuta 1940 DC-1 luovutettiin pommituslentolaivue 46:lle kuljetuskoneeksi. 29. marraskuuta 1941 DC-1 luovutettiin lentolaivue 48:lle kartoitustehtäviin. 1. maaliskuuta 1942 DC-1 luovutettiin Suomen ilmavoimien esikunnalle pääasiassa ulkomaille suuntautuviin henkilökuljetuksiin, ja sen tunnus vaihdettiin DO-1:ksi.
Peruskorjauksen jälkeen Hanssin-Jukka sijoitettiin kauppakeskus Tuuloseen.[5]
DO-2 ja DO-3
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aero tilasi maaliskuussa 1941 Saksasta kaksi Douglas DC-2 konetta, jotka saksalaiset olivat saaneet haltuunsa Tšekkoslovakian miehityksen yhteydessä. Koneet, joille annettiin nimet Sisu (sn 1562) (ensin OH-DLB, myöhemmin uudelleenrekisteröitynä OH-LDB) ja Voima (OH-LDA), tuotiin Suomeen huhtikuussa, ja ne aloittivat liikenteen kesäkuussa 1941. Kone oli Aeron ensimmäinen autopilotilla varustettu kone -- seuraaja DC-3:sta se sen sijaan poistettiin koneen käyttöaikana. [6]Aeron lentäjien kieltäydyttyä enää lentämästä huonokuntoisilla koneilla, ne ostettiin ilmavoimille 18. maaliskuuta 1949 ja muunnettiin sopiviksi ilmakuvauskäyttöön. Ilmavoimissa koneet saivat rekisteritunnukset ja ne nimettiin uudelleen: Voima sai tunnuksen DO-2 ja nimen Isoo-Antti, Sisu puolestaan sai tunnuksen DO-3 ja nimen Pikku-Lassi. DO-2 ja DO-3 varustettiin alkuperäisten moottorien käyttöiän loputtua Bristol Mercury XV -voimalaitteilla.[3]
DO-3 vaurioitui Malmin kentällä 7. helmikuuta 1951 nousussa sattuneen moottoririkon vuoksi.[3] Kone myytiin romuksi pakkolaskun jälkeen. Romukauppias teki koneen rungosta leikkimökin lapsilleen, ja se siirrettiin Löparön saareen Helsingistä itään, josta se luovutettiin Suomen ilmailumuseolle vuonna 1986.[3][7]
DO-2 lensi tyypin viimeisen lennon Ilmavoimissa 9. huhtikuuta 1956.[3]
Vuonna 2011 Pikku-Lassin (DO-3) runko siirrettiin Keski-Suomen Ilmailumuseoon Luonetjärvelle, jossa siitä otettiin varaosia näyttelykuntoiseksi kunnostettavaan Hanssin-Jukkaan (DO-1). Rungon loppuosan käytöstä ei ole tietoa. Runko siirrettiin Ilmasotakoulun Killalle, ei Keski-Suomen Ilmailumuseoon.
Tekniset tiedot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähde: lähde?
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 2-3
- Matkustajat: 14
- Pituus: 19,1 m
- Kärkiväli: 25,9 m
- Korkeus: 4,8 m
- Siipipinta-ala: 87,3 m²
- Tyhjäpaino: 5 650 kg
- Suurin lentoonlähtöpaino: 8 420 kg
- Voimalaite: 2 × Wright Cyclone GR-F53 -9-sylinteristä tähtimoottoria
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: 338 km/h 2 000 metrissä
- Taistelusäde: 1 750 km
- Lakikorkeus: 6 930 m
- Nousukyky: 310 m/min
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heinonen, Timo: Thulinista Hornetiin – 75 vuotta Suomen ilmavoimien lentokoneita. Tikkakoski: Keski-Suomen ilmailumuseo, 1992. ISBN 951-95688-2-4
- Donald, David: The encyclopedia of world aircraft. Enderby: Blitz, 1997. ISBN 1-85605-375-X
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rumerman, Judy: Douglas Aircraft Builds the DC-1 and DC-2 centennialofflight.gov. U.S. Centennial of Flight Commission. Arkistoitu 19.9.2002. Viitattu 28.6.2011. (englanniksi)
- ↑ Heinonen 1992 s. 133
- ↑ a b c d e Heinonen 1992 s. 134
- ↑ Ilmavoimien ensimmäinen kuljetuskone entisöidään Yle.fi. 15.6.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 15.6.2010.
- ↑ http://www.hanssinjukka.fi
- ↑ Harri Mustonen: Suomalaisen ilmailun historiaa tehtiin 1937, kun Junkers Ju 52 ilmestyi yön pimeydestä Malmin lentokentälle Tekniikka&Talous. 27.8.2023. Viitattu 28.8.2023.
- ↑ Douglas DC-2-115 (runko) Helsinki: Suomen Ilmailumuseosäätiö. Viitattu 22.1.2010.[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Douglas DC-2 (englanniksi)
- Hanssin Jukan kunnostus Yle Areenassa (Arkistoitu – Internet Archive)