Dési Bouterse
| Dési Bouterse | |
|---|---|
 Dési Bouterse sotilasparaatissa virkaanastumisensa jälkeen elokuussa 2010. |
|
| Surinamen presidentti | |
|
12. lokakuuta 2010 – 16. heinäkuuta 2020
|
|
| Edeltäjä | Ronald Venetiaan |
| Seuraaja | Chan Santokhi |
| Surinamen de facto johtaja | |
|
1980–1987
|
|
| Edeltäjä | Johan Ferrier (kaappaus) |
| Seuraaja | Ramsewak Shankar (vaalit) |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. lokakuuta 1945 |
| Kuollut | 23. joulukuuta 2024 (79 vuotta) |
| Tiedot | |
| Puolue | NDP (Nationale Democratische Partij) |
| Uskonto | Helluntaiherätys |
Dési Bouterse (13. lokakuuta 1945[1] – 23. joulukuuta 2024[2][3]) oli surinamelainen poliitikko ja sotilas. Bouterse nousi maan johtoon kahdesti vallankaappauksien avulla. Ensimmäinen vallankaappaus tapahtui viisi vuotta maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1980. Bouterse luopui vallasta kansainvälisen painostuksen myötä vuonna 1987. Toisen kerran hän nousi valtaan lyhyemmäksi ajaksi 1990-luvun alussa.[4] Bouterse valittiin kahdesti presidentiksi, kun hänestä tuli sotilasjohtajan sijaan poliitikko. Hän toimi presidenttinä 2010–2020. Hänet tuomittiin 2023 sotilashallinnon alla tapahtuneista murhista 20 vuodeksi vankeuteen. Hän lähti kuitenkin pakosalle, ja hän kuoli ennen kuin tuomio saatettiin voimaan.
Nuoruudesta sotilasuralle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bouterse syntyi Surinamen sokerituotantoalueella. Hän vanhempansa olivat köyhiä. Hän itse lopetti koulunkäynnin lukiossa ja värväytyi Alankomaiden asevoimiin.[5] Suriname oli vielä tuolloin Alankomaiden siirtomaa, ja monet paikalliset muuttivat paremman elämän perässä Eurooppaan.[6]
Bouterse suoritti Kuninkaallinen sotilaskoulun ja palveli useissa tukikohdissa Alankomaissa ja Saksassa. Hän palasi Surinameen marraskuussa 1975. Kaksi viikkoa myöhemmin, 25. päivä maa itsenäistyi, ja Boutersesta tuli Surinamen asevoimien sotilas.[6]
Vallaankaappauksesta sotilasjohtajaksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Surinamessa vallitsi hetken aikaa optimismi itsenäistymisestä, mutta pian nuoret sotilaat alkoivat turhautua Henck Arronin klientelismiin ja korruptioon. Arronin kiellettyä sotilaiden ammattiliitot, 16 nuorta sotilasta järjesti 25. helmikuuta 1980 vallankaappauksen. Bouterse johti kaappausta ja nousi Surinamen de facto -johtajaksi.[6]
Sotilasjohto lupasi demokraattisia uudistuksia. Ne eivät kuitenkaan edenneet, joten Boutersen sotilashallinnon vastustus alkoi kasvaa. Asevoimat tappoivat niin sanottujen joulukuun murhien aikana 1982 viisitoista opposition edustajaa. Siitä lähtien Bouterse pyrki säilyttämänän valtansa pelon voimalla.[6]
Alankomaat tyrmistyi murhista ja veti pois kaiken kehitystuen Surinamelta. Boutersen entinen henkivartija Ronnie Brunswijk aloitti 1986 sotilaallisen kapinan hallitusta vastaan, ja kuuden vuoden ajan Surinamen sademetsissä käydyssä sisällissodassa kuoli satoja ihmisiä.[6]
Bouterse lupasi lopulta vapaat vaalit, jotka pidettiin marraskuussa 1987. Hän perusti vaaleja varten kansallisdemokraattisen puolueen, joka sai kuitenkin vain 3 paikkaa parlamenttiin. Presidentiksi nousi Ramsewak Shankar. Bouterse jatkoi edelleen asevoimien komentajana ja piti Shankaria otteessaan. Boutersen johtama sotilasvallankaappaus kaatoi Shankarin hallinnon vuonna 1990. Siviilihallintoon palattiin seuraavana vuonna.[6]
Poliittinen ura ja oikeudenkäynnit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bouterse lähti armeijasta 1993 ja keskittyi jatkossa toimiin liikemiehenä ja poliitikkona.[6] Liikemiehenä hän rikastui puu- ja kultakaupalla.[5]
Bouterse joutui 2000-luvulla oikeuteen sotilashallinnon ajasta. Surinamen sotilastuomiosistuin nosti 2007 häntä ja 24 muuta kohtaan syytteen joulukuun murhista. Bouterse myönsi olleensa ”poliittisesti vastuussa”, mutta kielsi olleensa suoraan murhista vastuussa. Oikeutta käytiin lopulta yli 15 vuoden ajan, ja Bouterse vakiinnutti tuona aikana paikkansa poliittisessa johdossa.[5] Hänet oltiin vuonna 1999 jo tuomittu poissaolevana huumekaupasta Hollannissa.[7]
Vuoden 2010 vaaleissa Bouterse sai ääniä etenkin vähänvaraisilta, jotka olivat pettyneitä hänen edeltäjänsä talouden eheyttämisohjelmaan.[8] Presidentiksi pyrkiminen nähtiin laajalti yrityksenä välttää aiemmat syytteet.[7]
Bouterse valittiin uudestaan presidentiksi vuonna 2015, sillä hän teki suosittuja yhteiskunnallisia uudistuksia. Bouterse sai inspiraationsa Venezuelan Hugo Chávezilta ja rakennutti tuettuja vuokra-asuntoja, lisäsi sosiaalimenoja ja paransi valtion eläkkeitä. Uudistukset aiheuttivat kuitenkin julkiseen talouteen vaikeuksia, ja Suriname kärsi pahasta alijäämästä ja inflaatiosta. Surinamen dollari menetti yli puolet arvostaan vuonna 2016, kun se jouduttiin kahdesti devalvoimaan.[6]
Marraskuussa 2019 surinamelainen kolmen tuomarin tuomioistuin totesi Boutersen syylliseksi 15 poliittisen vastustajansa murhan järjestämiseen. Tuomioistuin määräsi Bouterselle 20 vuoden vankeustuomion. Tuomio ei kuitenkaan ollut vielä lainvoimainen ja Bouterse itse kielsi täysin syyllisyytensä sanoen tuomiota poliittiseksi.[7]
Bouterse ilmoitti tuomion jälkeen olevansa ehdolla 2020 presidentinvaaleissa.[9][4][10][11] Heinäkuussa Surinamen uudeksi presidentiksi Boutersen seuraajana astui Chan Santokhi opposition voitettua toukokuun vaalit.[12]
Pako ja kuolema
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Boutersen tuomiosta tuli lainvoimainen 2023. Hän oli sitä ennen valittanut kahdesti tuomiostaan. Tuomari antoi poissaolleelle Bouterselle 20 vuoden vankeusrangaistuksen, eikä tämä saanut enää mahdollisuuksia valittaa tuomiostaan.[13] Bouterse ei antautautunut poliisille vaan lähti pakosalle.[5]
Bouterse löydettiin jouluaattona 2024 kuolleena kotoaan. Poliisi oli vain pari päivää aiemmi tehnyt ratsian paikkoihin, joissa Boutersen uskottiin piileskelevän.[14]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rozenblad, Gerold: Desi Bouterse, a dictator convicted of murder who twice ruled Suriname, has died at 79 ABC News. 25.12.2024. Viitattu 31.12.2024. (englanniksi)
- ↑ De Ware Tijd, ‘Bouterse maandagavond overleden’, 27 december 2024
- ↑ Starnieuws, Ambassades tekenen condoleanceregister in Ocer, 27 december 2024
- ↑ a b Suriname ex-strongman Bouterse back in power BBC News. 19.07.2010. Viitattu 22.1.2011. (englanniksi)
- ↑ a b c d Claire Moses: Desi Bouterse, Fugitive Former Dictator of Suriname, Dies at 79 NYTimes.com. 25.12.2024. The New York Times Company. Viitattu 25.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Gerold Rozenblad: Desi Bouterse, a dictator convicted of murder who twice ruled Suriname, has died at 79 ABCNews.go.com. 25.12.2024. ABC News. Viitattu 25.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Suriname president convicted of murder BBC News. 30.11.2019. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Suriname profile: Leaders BBC. Viitattu 14.12.2014. (englanniksi)
- ↑ Convicted Suriname president says will seek re-election France 24. 2.12.2019. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Surinamen ex-diktaattori valittiin presidentiksi YLE Uutiset. 19.07.2010. Viitattu 22.1.2011.
- ↑ Timeline: Suriname news.bbc.co.uk. 14.9.2012. Viitattu 22.2.2020. (englanniksi)
- ↑ SURINAME | Chan Santokhi sworn is as new president of Suriname CARICOM. 16.7.2020. Arkistoitu 15.12.2021. Viitattu 31.8.2020. (englanniksi)
- ↑ Gerold Rozenblad: Suriname’s ex-dictator sentenced to 20 years in prison for the 1982 killings of political opponents AP News. 20.12.2023. The Associated Press. Viitattu 25.12.2024. (englanniksi)
- ↑ Bert Wilkinson: Suriname’s Former President Desi Bouterse dies in hiding Caribbean Life. 25.12.2024. Schneps Media. Viitattu 25.12.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dési Bouterse Wikimedia Commonsissa
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
