Dénes Kovács
Dénes Kovács (18. huhtikuuta 1930 Vác – 14. helmikuuta 2005 Budapest) oli unkarilainen viulisti ja musiikkipedagogi.[1]
Kovács opiskeli Ede Zathureczkyn johdolla Franz Lisztin musiikkiakatemiassa ja sai diplominsa vuonna 1951. Samana vuonna hän sijoittui kolmanneksi Itä-Berliinin Nuorisofestivaalin yhteydessä järjestetyssä viulukilpailussa. Vuonna 1955 hän voitti Lontoon kansainvälisen Carl Flesch -viulukilpailun. Vuodesta 1957 Kovács opetti Franz Lisztin musiikkiakatemiassa, vuodesta 1964 professorina. Hän johti akatemiaa vuosina 1967–1980 ja jatkoi opetustyötään tämän jälkeenkin.[1]
Kovácsista tuli vuonna 1951 Unkarin valtionoopperan konserttimestari, ja vuonna 1963 Unkarin kansalliset filharmonikot kiinnitti hänet solistikseen. Kovács oli säännöllinen konsertoija ja tulkitsi konserttoja, kamarimusiikkia sekä soolo-ohjelmistoa barokista 1900-luvun teoksiin. Hän levytti esimerkiksi kaikki Ludwig van Beethovenin sonaatit viululle ja pianolle sekä Béla Bartókin teoksia täydelliseen Bartók-editioon. Oman aikansa säveltäjien teoksista hän levytti Gyula Dávidin, Frigyes Hidasin, Pál Kadosan, András Mihályn ja István Sárközyn konsertot.[1]
Kovács sai monia palkintoja ja tunnustuksia, kuten vuonna 1963 Kossuth-palkinnon.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d DÉNES KOVÁCS Zeneakadémia
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
