Coulteria cubensis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Coulteria cubensis
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Angiospermae
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Kladi: Rosidit
Lahko: Fabales
Heimo: Hernekasvit Fabaceae
Alaheimo: Caesalpinioideae
Tribus: Caesalpinieae[2]
Suku: Coulteria
Laji: cubensis
Kaksiosainen nimi

Coulteria cubensis
(Greenm.) Sotuyo & G.P.Lewis[3]

Synonyymit
  • Baryxylum brasiliense Pierre
  • Brasilettia violacea Britton & Rose
  • Caesalpinia cubensis Greenm.
  • Caesalpinia violacea (Britton & Rose) Standl.
  • Coulteria linnaei Acev.-Rodr.
  • Peltophorum brasiliense Urb.
  • Robinia violacea Mill.[3]
Katso myös

  Coulteria cubensis Wikispeciesissä

Coulteria cubensis on hernekasveihin kuuluva tropiikissa kasvava puulaji.[3]

Coulteria cubensis tunnetaan Nicaraguassa nimellä Chocuabo, Kuubassa ja Belizessä Yarua tai Palo de Brazil, Jamaikalla Braziletto ja espanjalaiset ovat kutsuvat sitä nimellä Guaje. Puuaineksen väri voi vaihdella paljon, pääasiassa keltaisen ja punertavan välillä.

Laji esiintyy kuivilla ja alavilla tasankomailla. Se ei kasva juurikaan enää yli 300 metriä merenpinnan yläpuolella.

Coulteria cubensis kasvaa noin 20 metriä korkeaksi. Laji kasvaa liki aina suorarunkoisena, ja sen puuaines on painavaa ja lujaa. Tästä syystä se on erittäin arvostettu rakennuspuu, eräiden lähteiden mukaan kaikkien aikojen paras ratakiskopuu. Paikalliset ihmiset käyttävät puulajia paljon myös polttopuuna, koska se kuivuu nopeasti, palaa erittäin hyvin ja savuaa vähän. Puun lehtiä ja papumaisia siemenkotia käytetään myös karjanrehuna. Puusta saatavaa punaista väriainetta ovat jo maya-intiaanit käyttäneet kuuluisia punaisia kämmenpohjapiirroksia tehdessään.

  1. Machuca Machuca, K., Martínez Salas, E. & Samain, M.-S.: Coulteria cubensis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2023-1. 2023. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.1.2024. (englanniksi)
  2. Stevens, P. F.: Fabaceae Angiosperm Phylogeny Website. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)
  3. a b c Coulteria cubensis (Greenm.) Sotuyo & G.P.Lewis Plants of the World Online. Viitattu 21.7.2022.