Corvus (ase)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Corvus asennettuna roomalaiseen viisisoutuun

Corvus (suom. korppi) oli roomalaisten käyttämä entraussilta laivoissa ensimmäisen puunilaissodan aikana Karthagoa vastaan.

Sodan sytyttyä roomalaisten laivojen miehistöillä ei ollut samanlaista kokemusta merisodankäynnistä kuin karthagolaisilla. Tämä teki roomalaisista laivoista tehottomia vihollisia vastaan, joten kehitettiin uusi ase, jonka tarkoitus oli pakottaa vihollinen taistelemaan roomalaisten ehdoilla.

Corvus, eli korppi koostui pyörivästä kävelysillasta jonka päähän oli isketty järeä piikki. Tämä uudentyyppinen entraussilta iskettiin vihollisen kansilankkuihin kiinni, jonka jälkeen roomalaiset merisotilaat valtasivat aluksen. Karthagolaislaivojen oli mahdotonta paeta corvuksen otteesta, ja he kärsivätkin tappion yksi toisensa jälkeen lähtien Mylain taistelusta vuonna 260 eaa. jolloin Gaius Duilius voitti Rooman ensimmäisen meritaistelun. Karthagolaiset koettivat kehittää vastatoimia, he esimerkiksi heittivät siltaa pitkin palavaa öljyä ja yrittivät rikkoa niitä lyijypainoilla. He myös koettivat iskeä roomalaisia perään, minne korppi ei ulottunut. Roomalaiset vastasivat rakentamalla pitempiä ja samalla korkeampia korppeja, joihinkin laivohin asennettiin jopa kaksi.

Roomalaiset hylkäsivät corvuksen jo ennen sodan loppua sen aiheuttaman korkean painopisteen takia. Ainakin kaksi laivastoa menetettiin myrskyissä vuosina 255 ja 253 eaa. Corvus kuitenkin antoi roomalaisille arvokasta kokemusta merisodankäynnistä useiden merivoittojen siivellä. Corvus korvattiin harpagolla, naara-ankkureita ampuvalla ballistalla. Naarat, joihin oli kiinnitetty köydet, ammuttiin vihollislaivaan ja tämä vedettiin sitten oman aluksen viereen, jolloin se voitiin entrata.

Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.