Comus (naamionäytelmä)
Comus (A Mask Presented at Ludlow Castle, 1634) on naamionäytelmä siveyden kunniaksi. Sen kirjoitti John Milton, ja se sai ensiesityksensä mikkelinpäivänä vuonna 1634 Ludlow’n linnassa. Esityksellä juhlistettiin John Egertonin uutta asemaa Walesin johdossa.
Näytelmä tunnetaan yleisesti nimellä Comus, mutta sen alkuperäinen koko nimi on A Mask presented at Ludlow Castle, 1634: on Michelmas night, before the Rt Hon. Iohn Earl of Bridgewater, Viscount Brackly, Lord President of Wales, and one of His Maiesties most honorable privie councill.
Comus julkaistiin anonyymisti vuonna 1637, ja Milton sisällytti teoksen kirjaansa Poems vuonna 1645 ja uudestaan samannimiseen teokseen vuonna 1673. Miltonin tekstiä käytettiin myöhemmin menestyneessä naamionäytelmässä, johon Thomas Arne sävelsi musiikin ja jota esitettiin yli 70 vuotta Lontoossa 1700-luvulla.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juoni kertoo kahdesta veljeksestä ja heidän sisarestaan, jota kutsutaan yksinkertaisesti nimellä Lady. Kolmikko eksyy metsään. Lady väsyy ja veljekset lähtevät etsimään ravintoa.
Yksin jätetty Lady kohtaa Comusin, hahmon, joka muistuttaa juhlimisen jumalaa. Comus on kyläläisen asussa ja väittää vievänsä Ladyn veljiensä luokse. Näennäisen miellyttävyyden sokaisemana Lady seuraa hahmoa, mutta hänet vangitaan ja viedään Comusin mielihyvän palatsiin (pleasure palace). Lady istutetaan lumotulle tuolille, jolta hän ei kykene nousemaan ylös. Comus ahdistelee Ladya ja tarjoaa tälle juomaa, joka murtaisi tämän tahdon. Comus kehottaa Ladya olemaan olematta ujo (”be not coy”) ja juomaan taikakupista, mutta tämä kieltäytyy toistuvasti ja korostaa siveyden ja itsehillinnän hyveitä. Palatsissa on näytillä valikoima ruokia, joiden tarkoituksena on herättää Ladyn halut. Lady kuitenkin taistelee vastaan ja osoittaa tällä tavoin tahdonvapauttaan. Comus sanoo, että omasta luonteesta nousevat halut ovat ”luonnollisia” (natural) ja siksi sallittuja, kun taas Ladyn mukaan vain rationaalinen itsekontrolli on hyveellistä ja valistunutta. Väittelyssään Comus ja Lady edustavat sielua ja ruumista, järkeä ja libidoa, ylevyyttä ja aistillisuutta, hyvettä ja pahetta, moraalista suoraselkäisyyttä ja moraalitonta turmelusta.
Sillä aikaa sisartaan etsivät veljekset kohtaavat hahmon nimeltä Attendant Spirit, suomeksi Valvova Henki. Tämä enkeliä muistuttava hahmo on lähetetty auttamaan heitä. Henki ottaa paimenen muodon ja kertoo, kuinka veljekset voivat nujertaa Comusin. Sillä aikaa kun Lady jatkaa tahdonvapauden puolustamista ja osoittaa vapauttaan tekemällä vastarintaa, Henki ja veljekset pelastavat hänet. Veljekset karkottavat Comusin. Lady jää kuitenkin taikatuolin vangiksi. Laulun avulla Henki loihtii esiin vesinymfi Sabrinan, joka vapauttaa Ladyn tämän osoittaman hyveen lujuuden ansioista. Sisarukset ja heidän vanhempansa tapaavat jälleen ja juhlistavat jälleennäkemistä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Comuksen käsikirjoitus (Arkistoitu – Internet Archive)