The Coca-Cola Company
| The Coca-Cola Company | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Tunnuslause | Taste the feeling |
| Yritysmuoto | Julkinen osakeyhtiö |
| ISIN | US1912161007 |
| Perustettu | 1886 |
| Toimitusjohtaja | James Quincey |
| Kotipaikka |
 Atlanta, Yhdysvallat |
| Toiminta-alue | maailmanlaajuinen (lukuun ottamatta Pohjois-Koreaa) |
| Toimiala | Elintarvikeala |
| Tuotteet | virvoitusjuomat |
| Liikevaihto |
 37,266 miljardia $ (2019)[1] |
| Liikevoitto |
7,748 miljardia $ (2019)[1] |
| Nettotulos |
8,920 miljardia $ (2019)[1] |
| Henkilöstö | 86 200 (2019)[1] |
| Kotisivu |
coca-colacompany |
.jpg)
The Coca-Cola Company on maailman suurin alkoholittomien juomien valmistaja, jakelija ja markkinoija.
Yhtiö työllistää suoraan 55 000 ja välillisesti yli 600 000 henkilöä noin 200 maassa. Afrikassa yhtiö on suurin yksityissektorin työnantaja. The Coca-Cola Companyn pääkonttori on Yhdysvalloissa, Georgian osavaltion Atlantassa. Yhtiön liikevaihdosta noin 70 % tulee Yhdysvaltain ulkopuolelta. Yhtiön suurin kilpailija on PepsiCo.
Asa Griggs Candler perusti The Coca-Cola Companyn Atlantassa vuonna 1892.
Tuotemerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Coca-Cola on tunnetuin The Coca-Cola Companyn tuotemerkki, ja se muodostaa arviolta 56 % juomien myynnistä. Muita tuotteita ovat muun muassa Sprite, Fanta, Powerade, Aquarius, Minute Maid, Burn, Bonaqua, Dasani, Georgia Coffee, Lilt, Mer, Tab, Surge ja Dr Pepperiä jäljittelevä Pibb Xtra.[2] Lisäksi The Coca-Cola Company myy Dr Pepperiä Euroopassa ja joissain osissa Yhdysvaltoja. Yhtiöllä on yli 400 juomamerkkiä ja yhteensä yli 2 400 erilaista juomaa, joita valmistetaan yli 200 maassa. Konsernin tuotemerkeissä on virvoitusjuomien lisäksi mehuja ja mehujuomia, pullovesiä, energiajuomia, urheilujuomia, maito- ja soijamaitojuomia sekä kahvi- ja teejuomia.
Juomien valmistuksesta vastaavat yhtiöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]The Coca-Cola Companyn juomat valmistetaan miltei poikkeuksetta siinä maassa, jossa ne myydäänkin. Valmistuksesta vastaavat paikalliset pullottamoyhteistyökumppanit, jotka myös myyvät tuotteet ja jakelevat ne eri myyntipisteisiin. Pullottajayhteistyökumppaneja on kolmenlaisia. Valtaosa pullottamoista on paikallisia, itsenäisiä juomayhtiöitä, joiden toimintaa The Coca-Cola Company ei voi ohjata. Tällaisten yhtiöiden nimessä voi myös olla Coca-Colan nimi, koska ne ovat erikoistuneet yhtiön juomien valmistukseen. Osassa pullottamoyhtiöistä Companylla on vähemmistöomistus. Vain muutama pullottamoyhtiö on Companyn kokonaan omistama, kuten Ruotsissa. The Coca-Cola Company on kuitenkin todennut pyrkivänsä eroon juomayhtiöiden omistamisesta mm. Ruotsissa, kunhan pullottamolle löytyy oikea jatkaja [3].
Coca-Cola Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Coca-Cola rantautui näkyvästi Suomeen Helsingin 1952 kesäolympialaisten yhteydessä, kun The Coca-Cola Company olympialiikkeen pitkäaikaisena yhteistyökumppanina lahjoitti Helsingin olympiakisojen järjestelytoimikunnalle ja Sotainvalidien Veljeskunnalle 30 000 laatikkoa juomaa. Tosin Helsingin Stockmannilta Coca-Colaa sai jo 1930-luvulla.
Coca-Colan ensimmäisenä valmistajana Suomessa on pidetty Kouvolan Vesitehdasta, joka aloitti valmistuksen jo vuonna.1928 [4] Dokumenttien perusteella Kouvolan Vesitehtassa voidaan olettaa valmistetun jotain Coca-Colan kaltaista juomaa, mutta tieto on luultavasti väärä. Oikean Coca-Colan valmistaminen Suomessa olisi vaatinut useita toimenpiteitä, joista olisi jäänyt arkistoihin tieto. Niistä ensimmäinen olisi ollut lisenssi.[5]
Oy Hartwall Ab sai Coca-Colan valmistusoikeudet vuonna 1956.[6] Yhteistyö päättyi vuonna 1998, ja Hartwall siirtyi pullottamaan kilpailija PepsiCon juomia.
Helsingissä toimiva Coca-Cola Finland Oy on Companyn kokonaan omistama tytäryhtiö, joka toimii yhteistyössä Keravalla toimivan Sinebrychoffin kanssa. Coca-Cola Finland on markkinointiyhtiö, joka vastaa juomien kuluttajamarkkinoinnista. Juomien valmistuslisenssin haltijana Sinebrychoff valmistaa, jakelee ja myy juomat. Coca-Cola Finland kuuluu Pohjoismaiden alueeseen, jonka pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa.
Suomessa myytävät The Coca-Cola Companyn juomat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Coca-Cola [7]
- Coca-Cola Light (juoma uudistui keväällä 2006)
- Coca-Cola Light Lime (syksystä 2005)
- Coca-Cola Light Lemon (pois markkinoilta syksyllä 2005)
- Coca-Cola Zero (syksystä 2006)
- Coca-Cola Cherry
- Coca-Cola Vanilla
- Coca-Cola Vadelma Zero
- Fanta
- Fanta Appelsiini
- Fanta Free (Orange) (2004)
- Fanta Wildberry (talvesta 2003)
- Fanta Shokata (keväästä 2004)
- Fanta Exotic
- Fanta Green Apple
- Fanta Citrus (talvesta 2006)
- Fanta Free Red Berries
- Fanta Free Ananas Grapefruit
- Fanta Free Apple Lime
- Fanta World Mandariini
- Fanta World Mango
- Fanta b´good
- Fanta Jamaica
- Sprite
- Sprite Zero
- Bonaqua
- Frisco
- Nestea
- Powerade
- Nescafé Xpress
- MER Mehujuoma
- Burn Energiajuoma
Arvostelua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Intiassa Coca-Colaa vastaan on boikotoitu muutamia kertoja vastalauseena yhtiön huonon hygienian ja ympäristövaikutusten takia.[8] Coca-Colan hampaita kellastuttava vaikutus on tieteellisesti todistettu ilmiö,[9] joka johtuu hammaskiillettä tuhoavasta fosforihaposta. Sama pätee kuitenkin myös muihin virvoitusjuomiin. Coca-Colan pH-arvo on 2,56 eli hyvin hapan.
The Coca-Cola Companya on syytetty tehtaiden ammattiyhdistysaktiivien huonosta kohtelusta kehitysmaissa. Yhtiötä on syytetty muun muassa kahdeksan ay-aktivistin tappamisesta Kolumbiassa vuosina 1989–2003. Myös yhtiön tehtailla Turkissa ja Indonesiassa ay-aktivisteja on peloteltu. Sen sijaan Nicaraguassa työntekijöiden järjestäytyminen on kielletty. Yhtiö on vastannut useaan otteeseen näihin liittyviin syytöksiin ja myös toiminnallaan pyrkinyt osoittamaan syytökset perusteettomiksi.[10]Monet ihmisoikeusjärjestöt ovat järjestäneet kolajuoman vastaisia kampanjoita.[11]
Vuonna 2016 paljastui, että The Coca Cola Company on rahoittanut pimeästi Coloradon yliopiston koordinoimaa niin sanottua energiabalanssimallia ajanutta Maailman energiabalanssiverkostoa (Global Energy Balance Network), jonka toimeksiantona oli laatia tutkimus, jonka mukaan sokeristen juomien muodossa nautitut kalorit lihottavat saman verran kuin muussa muodossa nautitut.[12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d "2019 Annual Report (Form 10-K)" The Coca Cola Company. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
- ↑ The Coca-Cola Companyn kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The Coca-Cola Companyn kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Valkealan puotimuseo, Valkeala/Kouvola, kesäkuu 2008
- ↑ Tätä moni ei tiedä: Milloin Coca-Colaa maisteltiin Suomessa ensimmäistä kertaa? Yle Uutiset. Viitattu 3.12.2020.
- ↑ Coca-Colan historia Suomessa (Arkistoitu – Internet Archive) - coca-cola.fi
- ↑ Koffin kotisivu (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ IndiaResource (englanniksi), luettu 17.11.2006
- ↑ FAQ Farm (englanniksi), luettu 17.11.2006
- ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive)[2] (Arkistoitu – Internet Archive)[3] (Arkistoitu – Internet Archive)[4][5] (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.vasemmistonuoret.fi/libero/paperitahdet/2007/01_2007/cocacola_automaatit_pois_kouluista.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Ultra-processed foods and the corporate capture of nutrition. 07 December 2020. BMJ 2020; 371 doi: https://doi.org/10.1136/bmj.m4601
